Katsaus 2007

Havainnointi

Vuonna 2007 oli yhteensä 167 havainnointipäivää, jotka jakautuivat kalenterikuukausittain seuravasti (suluissa vertailuna vuosi 2006):

Syyskaudella (1.7.-31.12.) havainnointia oli peräti 110 päivänä. Syksyn havainnointiaktiivisuus oli huippuluokkaa, sillä 15-vuotisen tilastoinnin aikana vain syksyllä 2000 lintuja tarkkailtiin vieläkin ahkerammin (111 havainnointipäivää). Myös loppukevään havainnointiteho oli selvästi suurempi kuin vuonna 2006.

Lähes kaikki vuoden 2007 havainnot on ilmoitettu Tiira-järjestelmän kautta. Havainnoijina olivat Henrik Blomqvist, Kimmo Hakola, Eero Heinonen, Anssi Herttuala, Harri Hutri, Matti Häkkilä, Pentti Häkkilä, Jorma Jänikselä, Mikko Jääskä, Timo Kaitaniemi, Mauri Karonen, Sisko Kimpimäki, Jukka Koivisto, Riitta Koivukoski, Yrjö Koskimäki, Pirkko Kullas, Esko Kuurila, Pekka Malmi, Lauri Möttönen, Seppo J. Ojala, Raimo Palmu, Juhana Patteri, Martti Patteri, Erkki Perämäki, Tuomas Perämäki, Esko Rajala, Eljas Rautiainen, Petri Ruostetoja, Sami Ruotsala, Kari Saarinen, Tapio Sadeharju, Heikki Saikkonen, Ari Saunamäki, Hannu Sillanpää ja Anitta Takala. Aiempien vuosien tapaan havainnointi oli pääasiassa patopenkereellä seisoskelua. Lisäksi Hirvijärven keskiosan kahlaajasaarekkeita koluttiin kahlaaja-aikana veneillen ja altaan länsi-pohjoisrannoilla kulkeva talvilintulaskentareitti kierrettiin 25.2., 17.11. sekä 29.12.  

Rengastukset

Tapahtumat

Varpulan padon "betonibunkkeri" osallistui tapansa mukaan 5.5. sekä valtakunnalliseen Tornien Taistoon että suomenselkäläisten omaan tornikisaan. Bunkkerin lajimääräksi tuli 78 lajia, jolla valtakunnan sarjassa lohkesi 49. ja Suomenselän sarjassa jo perinteeksi muodostunut toinen sija. 8.9. järjestetyssä SSLTY:n omassa syystornikisassa sijoitus kuitenkin kohentui, sillä bunkkerista nähtiin ykköstilaan oikeuttaneet 61 lajia. Lintuasemalla havainnoitiin myös SSLTY:n yleisinä kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä 21.4. sekä 15.9. Järjestyksessään kymmenes Hirvijärvi Sprint kisailtiin 19.8. kuuden joukkueen (yhteensä 12 henkilöä) ja ennätyksellisten 90 lintulajin voimin. Kisaviikonlopun ohjelmaan sisältyivät myös SSLTY:n kesäpäivät 18.-19.8. 

HAVAINTOKATSAUS 2007 

Kevätkausi (1.1. - 30.6.)

Kevään lintumäärät näyttävät vakiintuneen vaatimattomiksi. Tänäkin vuonna lämmin lopputalvi (mm. 28.3.2007 päivälämpötila jo käsittämättömät 15 °C!) sekä varhainen jäänlähtö saivat varsinkin vesilinnut hakeutumaan suoraan pesimäalueilleen, eikä merkittäviä lepäilijäkerääntymiä syntynyt. Muutamaa vilkkaampaa huhtikuun päivää lukuun ottamatta myös muutto oli vaisua. Isommista linnuista harmaita hanhia (kokonaismäärä 876 yks.) nähtiin kuitenkin selvästi enemmän kuin keväällä 2006 ja myös kurkia oli liikkeellä kohtalaisesti (yhteensä 470 lintua). Loppukevään positiivisiin yllättäjiin kuuluivat puolestaan vesipääskyt, joita havaittiin etenkin iltamuutolla 23.5.-2.6. välisenä aikana (yhteensä n. 30 lintua). Harvinaisuuksia ei kevään aikana tavattu.

Toista kesää jatkunut Atlas-projekti tuotti Hirvijärvi-Varpulan laskentaruudulle enää niukasti uusia pesimälajeja ja pesimävarmuudetkin kohentuivat vain muutaman lajin osalta. Laskentaruudun kokonais-lajimäärä on tällä hetkellä 106. Varmuudella pesiviä lajeja on 59, todennäköisesti pesiviä yhdeksän, mahdollisesti pesiviä 32 ja epätodennäköisesti pesiviä kuusi. Tarkemmin seuratuista pesimälajeista naurulokkien parimäärä oli vuoden tauon jälkeen taas nousussa ja Hirvijärven puoleises-ta koloniasta laskettiin 24.6. 370 ad -lintua. Kolonian poikastuotto vaikutti kuitenkin kehnolta, sillä loppukesällä sen liepeillä uiskenteli vain 55 poikasen/nuoren linnun lautta. Varpulan altaan pikkulokkikanta näyttää puolestaan vakiintuneen n. 70 pariin, jotka tuottivat 80 lentopoikasta. Lapintiiroja pesi Hirvijärvellä 2-3 ja Varpulalla 3-4 paria. Tekoaltaiden näkyvin lokkilintu on kuitenkin harmaalokki. Sen pesimäkanta alueella on vain 3-5 paria, mutta vuosi vuodelta kasvava pesimättömien lintujen joukko koostui kesällä 2007 jo yli 400 yksilöstä. 

Syyskausi (1.7.-31.12.)

Syksyn 2007 kokonaislintumäärä oli 54676 yksilöä, mikä yltää aavistuksen verran seurantajakson 1993-2006 keskiarvon yläpuolelle. Syksyn lajimäärä (151) nousi kuitenkin koko havainnointihistorian suurimmaksi. Tilastotietona kerrottakoon myös, että 15 syksyä jatkuneen tehotarkkailun aikana on havaittu yhteensä 775 053 siivekästä. Nykyisellä tahdilla "Miljoonas Syysmuuttaja" nähtäneen syyskuussa 2012.

Heinäkuun puolivälissä vilkastunut ja pitkälle lokakuuhun jatkunut kahlaajamuutto oli tänä syksynä tavallista tarkemman seurannan kohteena. Kahlaajia havaittiinkin kohtuulliset 850 yksilöä, mutta mistään ennätystehtailusta ei edes Hirvijärven mittakaavassa ollut kyse. Lisääntyneen iltahavainnoinnin ansiosta muutamien arktisten lajien määrät kasvoivat kuitenkin tavallista suuremmiksi: suosirrejä summattiin 279, tundrakurmitsoja 51, meriharakoita 45 ja punakuireja 32 yksilöä. Harvinaisemmista lajeista mustapyrstökuireja nähtiin peräti kuusi (alueen ensimmäiset syyshavainnot kautta aikojen), pulmussirrejä kolme (yhdessä parvessa), karikukkoja kaksi ja isosirrejä yksi yksilö. Heinäkuisen kahlaajamuuton kylkiäisinä löytyi yllättäen myös pari mukavaa kesärariteettia: nuori sitruunavästäräkki/sitruuna- ja keltavästäräkin risteytymäyksilö 15.7. sekä esiaikuinen niitty-/arosuohaukkanaaras 28.7.

Sorsalintujen muutto oli selvästi keskivertosyksyä vilkkaampaa. Puolisukeltajasorsien kokonaismäärä kipusi hieman toiselle tuhannelle ja runsaslukuisimpia lajeja olivat haapana (527 yksilöä), jouhisorsa (214) sekä tavi (155). Kokosukeltajia tilastoitiin runsaat 800; niistä runsaimpia olivat isokoskelo (307 yksilöä), mustalintu (143) ja telkkä (132). Harmaita hanhia nähtiin 1040 ja ainakin 80 % niistä oli metsähanhia. Arktisista hanhista sepelhanhia havaittiin 294 ja valkoposkihanhia 131 lintua.

Hanhien ohella myös kurkien muutto oli syyskuun loppupuolella näyttävää (yhteensä 3465 yksilöä). Päiväpetolintujenkin kokonaismäärä oli alueellisesti suuri (166 lintua). Haukkamuuton kohokohtia olivat 11 muuttavaa mehiläishaukkaa 19.8. sekä 27.9. muuttavina havaitut 12 sinisuo- ja kuusi ampuhaukkaa. Heinäkuisen sirosuohaukkanaaran rinnalla syksyn harvinaisimman petolinnun tittelistä kilvoittelivat myös 27. ja 29.8. nähdyt punajalkahaukat (nuori yksilö ja vanha koiras).

Syksyn runsaslukuisin lintu oli jälleen kerran räkättirastas. Niitä nähtiin yhteensä n. 16800, mistä päämuuttopäivän 24.9. osuus oli 8516 lintua. 24.9. oli Hirvijärvellä ennätyksellinen vilkas pikkulintujen muuttopäivä, sillä altaan eteläkärjestä laskettiin seitsemän tunnin havainnoinnilla n. 14400 muuttavaa varpuslintua. Räkättirastaiden lisäksi syksyisen pikkulintumuuton valtalajeja olivat tavanomaiseen tapaan peipot ja järripeipot (Fringillat yhteensä 10800 yksilöä) sekä punakylkirastaat (n. 4500).

Vaelluslintujen osalta syksystä 2007 tuli koko 15-vuotisen seurannan pohjanoteeraus. Närheä ja urpiaista lukuun ottamatta vaellushalut olivat kaikilla peruslajeilla hyvin vähissä ja mm. tiaisia havaittiin ennätyksellisen niukasti (533 yksilöä). Heinäkuussa nähtiin lupauksia herättävästi jonkin verran käpylintuja (mm. puolenkymmentä kirjosiipikäpylintua), mutta syksyn mittaan niidenkin liikehdintä lopahti totaalisesti.

Tilastotietoa

Alla olevista linkeistä löytyy muutamia esimerkkejä muutonseurannan tuloksista:

Sorsien yksilömäärät syyskausilla 1993-2007
Tiaisten yksilömäärät syyskausilla 1993-2007

Tekstit: Harri Hutri