Katsaus 2006

Havainnointi

Vuonna 2006 havainnointipäiviä oli yhteensä 122 ja ne jakautuivat kalenterikuukausittain seuraavasti (suluissa vertailuna vuoden 2005 havainnointipäivät):

Havaintoarkiston kartuttamiseen ovat osallistuneet Kimmo Hakola, Miika Halonen, Aalto Harju, Eero Heinonen, Ossi Hemminki, Marita Henriksson, Harri Hutri, Mikko Hänninen, Jorma Jänikselä, Mikko Jääskä, Sisko Kimpimäki, Jukka Koivisto, Yrjö Koskimäki, Pirkko Kullas, Pekka Malmi, Ari Mäenpää, Tapani Numminen, Juhana Patteri, Martti Patteri, Kalle Rainio, Esko Rajala, Ville Räihä, Kari Saarinen, Tapio Sadeharju, Heikki Saikkonen, Hannu Sillanpää ja Anitta Takala. Syys-lokakuun vaihteessa alueella vieraili lisäksi epälukuinen joukko isokihubongareita läheltä ja kaukaa.

Perushavainnoinnin lisäksi Hirvijärven länsi- ja pohjoisosissa sijaitseva talvilintulaskentareitti kierrettiin 4.11. ja 26.12. Laskijoina olivat Martti Patteri ja Juhana Patteri sekä Harri Hutri. 

Rengastukset

Tapahtumat

Varpulan padon "betonibunkkeri" osallistui 6.5. sekä valtakunnalliseen Tornien Taistoon että suomenselkäläisten omaan tornikisaan. Bunkkerin lajimääräksi tuli 80 lajia, jolla valtakunnan sarjassa irtosi 54. ja Suomenselän sarjassa toinen sija. 10.9. järjestetyssä SSLTY:n syystornikisassa bunkkerista nähtiin 65 lajia, joka pitkästä aikaa riitti kilpailun ykkössijaan. Lisäksi lintuasemalla havainnoitiin SSLTY:n yleisinä kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä 22.4. ja 16.9. Perinteisesti syksyn havainnointikauden avaava Hirvijärvi Sprint kisailtiin 13.8. kuuden joukkueen (12 henkilöä) ja 84 havaitun lintulajin voimin. Kisaviikonlopun ohjelmaan sisältyivät myös SSLTY:n kesäpäivät 12.-13.8. 

HAVAINTOKATSAUS 2006 

Kevätkausi (1.1. - 30.6.)

Kevään lintumäärät jäivät pieniksi. Tämä johtui sekä havainnoinnin rajusta vähentymisestä toukokuussa että todellisesta lintujen niukkuudesta. Esimerkiksi harmaiden hanhien kevätmuutto (kokonaismäärä 373 yks.) oli toiseksi pienin kevääseen 1992 ulottuvassa havaintosarjassa. Myös 1990-luvulla toistuneet pääskyjen jättikerääntymät näyttävät vähitellen jäävän historiaan, sillä kevään 2006 suurimmassa lepäilijäparvessa oli vain 500 haara-/räystäspääskyä. Kevätkauden piristykseksi saatiin allasalueelle kuitenkin kaksi uutta, joskin jo pitkään odotettua lajia: kangaskiuru (15.4.) ja kaulushaikara (4.6.).

Pesimälinnustoa seurattiin etenkin heinäkuussa Atlas-laskentojen yhteydessä hieman tavallista tarkemmin. Naurulokkikanta kääntyi yhden hyvän kesän jälkeen taas laskuun, sillä pesiviä pareja oli Hirvijärven puolella vain viitisenkymmentä. Varpulalla laji ei ilmeisesti pesinyt lainkaan. Myös poikastuotto jäi heikohkoksi ja loppukesällä nähtiin vain yksittäisiä nuoria lintuja emojensa seurassa. Pikkulokeilla ja lapintiiroilla pesinnät onnistuivat sen sijaan paremmin. Pikkulokin kokonaisparimäärä allasalueilla oli vähintään 70 ja Varpulan altaalta laskettiin elokuun alussa samasta parvesta 49 lentopoikasta. Lapintiiran pesiä/poikueita varmistui Hirvijärveltä kaksi ja Varpulalta ainakin kolme. Lentokykyiseksi selvisi vähintään seitsemän poikasta. Vuoden ainoa mustatiira havaittiin Hirvijärven puolella 20.5.

Atlas-laskentojen tulokset kertovat melko korutonta kieltä alueen pesimälinnuston taantumisesta. Erityisen huonolta tilanne näytti kahlaajien osalta, sillä 1980-luvun Atlaksessa tavatuista lajeista ainakin vesipääsky ja valkoviklo puuttuivat kokonaan. Sukupuuton partaalla näyttää horjahtelevan myös suokukko, josta saatiin ainoastaan yksi mahdollisesti pesintään viittaava havainto (yksinäinen koiras heinäkuun alussa). Myös sorsakannat ovat vähentyneet: esimerkiksi heinätavi puuttui listoilta kokonaan, tukkasotkia havaittiin vain neljä yksilöä keskikesällä ja jouhisorsiakin alueella pesii enää muutama pari. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kesällä 1981 löytyi Varpulan altaalta pelkästään yhdeltä isolta turvelautalta kolme jouhisorsan munapesyettä! 

Syyskausi (1.7.-31.12.)

Parin syksyn ajan jatkunut linturunsaus (yli 70000 yks./syksy) päättyi nyt tylysti. Syyskaudelta 2006 tilastoitujen yksilöiden kokonaismäärä (n. 37300 lintua) jäi n. 30% keskivertosyksyä pienemmäksi ja määrällisesti heikompia lintusyksyjä on 14 seurantavuoden aikana ollut vain vuosina 1997 sekä 2002. Erityisesti varpuslintujen määrät olivat harvinaisen pieniä ja esimerkiksi tiaisvaellus (yhteensä 596 lintua) oli heikoin 12 vuoteen. Loppusyksyn massiivinen hanhiryntäyskään ei juuri Hirvijärven alueelle yltänyt, sillä arktisia hanhia - pääosin valkoposkihanhia - nähtiin vain viitisensataa yksilöä. Vaikka molempien tekoaltaiden vedenpinta oli keskikesästä syksyyn poikkeuksellisen alhaalla, ei rantalietteillä kuitenkaan suurempia kahlaajaparvia näkynyt. Syksyn ilonaiheita olivatkin paikalliset petolinnut. Parhaimmillaan alueella viihtyi pitkään nuori muuttohaukka, neljä merikotkaa, kolme maakotkaa ja elo-syyskuussa kolmen viikon ajan myös esiaikuinen kiljukotka. Harvinaisuusosastolla mainittavia havaintoja olivat myös muuttava nuori tunturikihu 23.9., paikallinen isokihu 30.9., vaeltava lapintiainen 4.10. sekä lintuaseman kulmilla vieraillut merisirri 15.10. Pitkä ja lämmin syksy tuotti myös useita lajikohtaisia myöhästelyennätyksiä, josta mielenkiintoisimpia olivat sinisuohaukka 25.11., metsäviklo 3.9. sekä pikkulokki 19.11.

15.10. havaitusta merisirristä tuli 225. allasalueella havaittu lintulaji. Kuvan lintua ei kuitenkaan ole ikuistettu Nurmossa vaan Jurmossa.

Tilastotietoa

Alla olevista linkeistä löytyy muutamia esimerkkejä muutonseurannan tuloksista:

Pääskyjen keväiset yksilömäärät vuosina 1992-2006
Lintujen kokonaisyksilömäärät syyskaudella (1.7.-31.12.) vuosina 1993-2006
Pari esimerkkiä runsastuneista syyslajeista: harmaalokki ja naakka
Pohjansirkun syksyiset yksilömäärät vuosina 1993-2006 - häämöttääkö peltosirkun kohtalo?
Käpytikka - oikullinen syysvaeltelija

Tekstit: Harri Hutri