Katsaus 2005

Havainnointi

Vuonna 2005 havainnointipäiviä kertyi yhteensä 134 ja ne jakautuivat kalenterikuukausittain seuraavasti (suluissa vertailuksi vuoden 2004 havainnointipäivät):

Keskimääräinen havainnointiaika oli huhti - kesäkuussa 2 tuntia/päivä ja heinä - marraskuussa 4,5 tuntia/päivä. Havainnointiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Antti Aholainen, Kimmo Hakola, Harri Hutri, Mikko Jääskä, Mauri Karonen, Sisko Kimpimäki, Jukka Koivisto, Mauri Korpi, Esko Lehtiniemi, Pekka Malmi, Matti Mäkinen, Juhana Patteri, Martti Patteri, Antti Pesola, Esko Rajala, Kari Saarinen, Tapio Sadeharju, Heikki Saikkonen, Hannu Sillanpää, Juha Tuomaala ja Markku Vedenjuoksu.

Perushavainnoinnin lisäksi Hirvijärven länsi- ja pohjoisosissa sijaitseva talvilintulaskentareitti kierrettiin 5.11. ja 26.12. Laskijoina olivat Martti Patteri ja Harri Hutri. 

Tapahtumat

Varpulan padon "betonibunkkeri" osallistui 7.5. sekä valtakunnalliseen Tornien Taistoon että suomenselkäläisten omaan tornikisaan. Bunkkerin lajimääräksi tuli 75 lajia, jolla valtakunnan sarjassa heltisi 70. ja Suomenselän sarjassa toinen sija. Lisäksi lintuasemalla havainnoitiin SSLTY:n yleisinä kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä 16.4. ja 17.9. Perinteisesti syksyn havainnointikauden avaava Hirvijärvi Sprint kisailtiin lauantaina 13.8. neljän joukkueen ja 81 havaitun lintulajin voimin. Kisaviikonlopun ohjelmaan sisältyivät myös SSLTY:n kesäpäivät 13.-14.8. 

HAVAINTOKATSAUS 2005 

Kevät (1.1. - 30.6.)

Keväällä nähtiin kohtuullisesti kurkia (yht. 939 yksilöä) ja hanhia (yht. 1355 lintua). Muuten lintumäärät olivat varsin vaatimattomia. Huippuluokan harvinaisuudet loistivat poissaolollaan, mutta 30.4. harmaalokkiparvesta löytynyt paikallinen ristisorsa sekä 2.4. muutolla havaittu seitsemän haahkan (3 k + 4 n) parvi olivat alueellisia erikoisuuksia. Myös lintuaseman pajukoissa 4.-5.6. lauleskellut rytikerttunen on Hirvijärven oloissa harvinainen ilmestys.

Pesimälinnuston osalta positiivisinta oli ehkä naurulokin yllättävä runsastuminen. Hirvijärven turvelautoilla pesi n. 125 paria, eikä järvellä ole ollut yhtä suurta koloniaa sitten 1980-luvun kulta-aikojen. Pientä harmaalokkikannankin vahvistumista näyttää tapahtuneen, sillä Varpulan altaalta löytyi kolme pesää ja Hirvijärveltä kaksi untuvapoikasta. Hirvijärven naurulokkikolonian liepeillä parveili kesäkuun alussa lupaavasti n. 250 pikkulokkia, mutta pesimään asettuneita pareja oli korkeintaan 10-30. Selkälokkeja alueella ei enää loppukeväällä näkynyt; esiaikuinen merilokki sentään viihtyi pesimättömien harmaalokkien parvessa 12.6. asti. Lapintiirojen tarkkaa parimäärää ei kukaan vaivautunut selvittämään, tosin Varpulan altaalla niitä pesi ilmeisesti neljä paria. Hirvijärven puolella lenteli perustiirojen joukossa mustatiira 2.6.

Laulujoutsen ei jostain syystä ole pesinyt allasalueella kuin satunnaisesti - itse asiassa ainoa varma pesälöytö on 1980-luvun puolivälistä. Kesällä 2005 tilanne kuitenkin muuttui kertarysäyksellä, sillä Hirvijärvellä pesi kaksi ja Varpulalla yksi pari. Lisäksi Hirvijärvellä havaittiin neljäskin joutsenpoikue loppukesällä - tosin ei ole varmaa, pesikö kyseinen pari altailla vai oliko poikue kulkeutunut alueelle jostain kauempaa. Joutsenten pesinnät onnistuivat varsin rauhattomasta ympäristöstä huolimatta kohtuullisesti, sillä lentokykyiseksi asti selvisi yhteensä 14 poikasta.

Hirvijärven-Varpulan lähialueiden kurkikanta vaikuttaa vankalta ja vakaalta. Viime kesänä altaiden rantasaraikoissa pesi ainakin kaksi paria ja kolmaskin pysyvä reviiri oli tiedossa. Myös lähisoiden kurjet (1-3 paria) kävivät varsinkin pesimäkauden alussa altailla ruokailemassa. Kuikkia havaittiin yksi vakiopari, jolla ei tänäkään kesänä ollut poikasia.

Harvinaisempia mahdollisia pesimälajeja olivat tukkakoskelo (yksinäinen naaras pari kertaa heinäkuussa), luhtahuitti (kaksi huittailijaa kesäkuussa), jänkäkurppa (enimmillään kaksi kopistelijaa touko-heinäkuussa) ja luhtakerttunen (laulava koiras 11.6.). Kevään kuluessa altailla käväisi ainakin kahdeksan eri merikotkaa, joista yksi ad.-pukuinen lintu viiraili alueella 4.6. asti. Pyrstötiaisen onnistunut pesintä varmistui Varpulan altaan rantavitikosta ja Hirvijärven puolella nähtiin kesäkuussa toinenkin, 12 nuoren linnun lentopoikue. Hirvijärven-Varpulan pohjois- ja itärantojen tiheä käkipopulaatio oli edelleen voimissaan, sillä 12.6. tehdyssä laskennassa alueelta löytyi peräti 11 kukkuvaa koirasta. 

Syksy (1.7.-31.12.)

Syyskaudella havaittiin 139 lajia ja ennätykselliset 76721 lintua. Näkyvimpiä muuttajia olivat peipot ja järripeipot, joiden kokonaismäärä nousi 34900 yksilöön. Runsaslukuisimpien lajien osalta viiden kärki muodostui seuraavaksi: järripeippo 18900, punakylkirastas 9300, räkättirastas 6600, sepelkyyhky 4400 ja kurki 2830 yksilöä. Selvästi keskivertosyksyä runsaslukuisempia lajeja olivat haapana (630 yks.), ruskosuohaukka (13 yks.), sinisuohaukka (25 yks.), varpushaukka (79 yks.), harmaalokki (680 yks.), sepelkyyhky, niittykirvinen (2190 yks.), keltavästäräkki (493 yks.), tilhi (915 yks.), punakylkirastas, laulurastas (52 yks.), pyrstötiainen (702 yks.), talitiainen (615 yks.), närhi (228 yks.) ja peippo (6100 yks.). Vastaavasti isokoskelon (99 yks.), teeren (19 yks.), haarapääskyn (264 yks.) ja punatulkun (208 yks.) yksilömäärät jäivät reilusti keskiarvojen alapuolelle.

Päiväpetolintujen syysmuutto oli Hirvijärven oloissa ennätyksellisen runsasta. Haukkojen ja kotkien kokonaismääräksi tuli 173 lintua, ja vuodelta 1999 peräisin ollut aiempi ennätys (156 yks.) rikkoutui varsin kevyesti. Runsaslukuisimpia lajeja olivat ennätysesiintymiseen yltäneet varpus- ja sinisuohaukat. Harvinaisemmista pedoista muuttohaukkoja havaittiin ainakin kolme eri yksilöä ja lajilleen määrittämättä jääneitä muutto-/tunturihaukkoja kaksi. Kotkien muutto oli vaisua: merikotkia bongattiin sentään neljä, mutta maakotkia ei ainoatakaan.

Vaelluslintujen osalta tunnelmat olivat melko vaihtelevia. Närhillä oli havainnointihistorian toiseksi voimakkain syysvaellus ja pähkinähakkejakin ilmaantui alueelle kolmen vuoden tauon jälkeen neljä yksilöä. Myös tilhiä oli liikkeellä normaalia runsaammin ja ensimmäiset yksilöt havaittiin jo heinäkuussa. Tiaisista tali- ja pyrstötiaisia oli runsaasti, sini- ja töyhtötiaisia vastaavasti vähän. Tikat eivät vaeltaneet, mutta alueella harvinainen harmaapäätikka sentään piipahti Varpulan padolla 22.9. 

Rengastukset

Pesäpoikasrengastukset

Jukka Koivisto, Hannu Sillanpää 

Syksyn atrappipyynnit

Pyynnin kohdelajit rautiainen ja pohjansirkku.

Elokuu Laji 15.8. 16.8. 22.8.  29.8. Yht. Punarinta 3 (1) 3 (2) 1(1) 7 Peippo 1       1 Yhteensä          4 0 3 1 8

Syyskuu

Laji	1.9.	10.9.	11.9.	16.9.	23.9.	24.9.	25.9.	1.10.	Yht.
Punarinta		1	1	1			1		4
Rautiainen	1	2	8		1	5	10	1	28
Pohjansirkku	1		1						2
Talitiainen	(1)	4	2	17		7(1)	6(3)	13(1)	49
Puukiipijä		1							1
Kuusitiainen			1			4			5
Pajulintu			1						1
Sinitiainen				1				1	2
Käpytikka					1				1
Hömötiainen							1	1	2
Yhteensä	2	8	14	19	2	16	18	16	95

Kontrollit suluissa.
Jukka Koivisto  

Talvilinturengastukset

Laji 19.11. 1.12. Viherpeippo 7   Sinitiainen 3   Töyhtötiainen 2   Talitiainen 12 5 Hömötiainen 2   Yhteensä 26 5 Jukka Koivisto

Yhteensä rengastuksia 161, lajeja 19.