Päivät pitenevät ja lintujen pesimäkausi on alkamassa. Sen mukana käynnistyy Suomen neljäs lintuatlas, joka kestää neljä vuotta (2022–2025). Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys 10 x 10 km ruuduissa, samoin kuin edellisissä atlaksissa vuosina 1974–79, 1986–89 ja 2006–10. Hanketta vetävät yhdessä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, ja valtakunnallisina atlaskoordinaattoreina toimivat Aapo Salmela ja Heidi Björklund, joihin saa tarvittaessa yhteyttä osoitteella lintuatlas@luomus.fi. Lisätietoa saa näiltä verkkosivuilta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/
https://lintuatlas.fi/
Suomenselällä atlasta koordinoi työryhmä, johon kuuluvat Matti Häkkilä, Jukka Koivisto, Iikka Niinimaa ja Esko Rajala. Yhteystiedot löytyvät mm. Suomenselän Linnut -lehden sivuilta ja täältä.
Suomenselän kartoitustilanne »
Lintuatlaksessa selvitetään siis lintujen pesintää, ja pesinnän varmuutta kuvaamaan käytetään pesimävarmuusindeksejä asteikolla 1–8. Pesimäaikaiset havainnot jaotellaan epätodennäköisiin (indeksi 1), mahdollisiin (indeksit 2–3), todennäköisiin (indeksit 4–6) ja varmoihin (indeksit 7–8) pesintöihin. Esimerkiksi sopivassa pesimäbiotoopissa yhtenä päivänä laulava peltosirkku saa indeksin 2 ja pesässään hautova kurki indeksin 7 (alaindeksi 75).
Lintuatlaksen tulospalvelu ja laajemmat verkkosivut aukeavat maaliskuussa, ja jo nyt on mahdollista ja myös tarpeellista palauttaa havaintoja atlakseen. Tikat, pöllöt ja tiaiset kuuluttavat reviireitään, ja korpilla ja käpylinnuilla pesintä on jo käynnistynyt. Kiire ei tietenkään sinänsä vielä ole, mutta koska esimerkiksi käpylintujen kannat vaihtelevat kovasti käpysadon mukaan, kannattaa atlashavaintoja kirjata aktiivisesti nyt, hyvänä käpylintutalvena.
Helpoin tapa palauttaa atlashavaintoja on kirjata havainnot Tiiraan. On huomattava, että atlashavaintoihin tulee aina merkitä linnun paikka ja pesimisvarmuusindeksi, joka löytyy havaintojen Tiira-lomakkeen ”Lisätietoja”-kohdan oikeasta reunasta. Atlasruutujen rajoista ei Tiiraan havaintoja palautettaessa tarvitse tietää mitään, koska ne selviävät havainnon paikkatiedoista. Maaliskuussa valmistuu myös Luomuksen sivuille havaintojen palautusmahdollisuus.
Havainnoidessa ja havaintoja Tiiraan tallentaessa kannattaa miettiä, onko kyseessä pesintään viittaava havainto. Mahdolliseen pesintään viittaa jo sopivassa biotoopissa havaittu lintuyksilö. Jos havainto viittaa pesintään alueella, muista merkitä linnun paikka ja pesimisvarmuusindeksi, niin havainto pääsee mukaan atlakseen. Indeksejä voi jälkikäteen lisätä myös jo aiemmin tänä vuonna tallentamiisi havaintoihin.
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
Koska salatut havainnot eivät siirry Tiirasta ainakaan reaaliaikaisesti atlaksen käyttöön niin atlaskoodillisia havaintoja ei kannata perusteettomasti salata ja tuloskartat ovat näin mahdollisimman ajantasaisia.
Tuntemattomia maastojen selvittämisessä ja havaintojen kirjaamisessa auttaa paljon kun lataa puhelimeen TiiraNomadi -sovelluksen ja tallentaa sillä havainnot heti tuoreeltaan. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Maastokartat -sovelluksen ja laittaa asetuksista koordinaattimuodoksi YKJ. Sovelluksesta näkee heti missä ruudussa ollaan. Yläreunassa näkyvistä pohjois- ja itäkoordinaateista otetaan molemmista kolme ensimmäistä numeroa. Havainnot voi sitten merkitä vihkoon ruudun tarkkuudella ja tallentaa atlaslomakkeelle.
Siispä kaikki havainnoimaan ja osallistumaan linnustonseurannan suururakkaan, Lintuatlakseen!
Pesimävarmuusindeksit
A. Epätodennäköinen pesintä
1. Havaittu laji paikallisena pesimäaikaan, mutta lähes varmasti se ei pesi lähistöllä. Luokkaan 1 luetaan muuttomatkalla useaksi päiväksi pysähtyneet linnut, selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut, mutta ei ylimuuttavia tai muutolla lyhytaikaisesti lepäileviä lintuja.
B. Mahdollinen pesintä
2. Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras) lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä lähistöllä on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.
3. Havaittu pari kerran sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä lähistöllä on mahdollista.
C. Todennäköinen pesintä
4. Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) oleskeleva koiras eri päivinä.
5. Havaittu samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.
6. Havaittu lintu tai pari pesimäaikaan tavalla, joka viittaa vahvasti pesintään:
- 61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen)
- 62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.)
- 63: varoittelemassa , koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä
64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota
- 65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat).
- 66: Nähty pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.
D. Varma pesintä
7. Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä:
- 71: nähty pesä, jossa on pesitty samana vuonna, koska siinä munia tai niiden kuoria, jätteitä poikasista, sulkatuppien "hilsettä", tms.
- 72: havaittu linnun menevän pesään tai lähtevän pesästä tavalla, joka selvästi viittaa pesimiseen (ei kuitenkaan nähty munia tai poikasia; esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
- 73: havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka syntyneet lähistöllä
- 74: havaittu emo kantamassa ruokaa poikasille tai poikasten ulosteita; pesä sijaitsee lähistöllä
- 75: nähty pesässä hautova emo.
8. Suora todiste pesinnästä:
- 81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
- 82: nähty pesä, jossa munia tai poikasia.
Atlasruutujen kartta
