- Etusivu
- Yhdistys
- Julkaisut
- Havainnot
- Lintupaikat
- Lintuharrastus
- Ajankohtaista
- Pinnat ja kisat
Päivät pitenevät ja lintujen pesimäkausi on alkamassa. Sen mukana käynnistyy Suomen neljäs lintuatlas, joka kestää neljä vuotta (2022–2025). Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys 10 x 10 km ruuduissa, samoin kuin edellisissä atlaksissa vuosina 1974–79, 1986–89 ja 2006–10. Hanketta vetävät yhdessä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, ja valtakunnallisina atlaskoordinaattoreina toimivat Aapo Salmela ja Heidi Björklund, joihin saa tarvittaessa yhteyttä osoitteella lintuatlas@luomus.fi. Lisätietoa saa näiltä verkkosivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ Suomenselällä atlasta koordinoi työryhmä, johon kuuluvat Matti Häkkilä, Jukka Koivisto, Iikka Niinimaa ja Esko Rajala. Yhteystiedot löytyvät mm. Suomenselän Linnut -lehden sivuilta ja täältä. Suomenselän kartoitustilanne » Lintuatlaksessa selvitetään siis lintujen pesintää, ja pesinnän varmuutta kuvaamaan käytetään pesimävarmuusindeksejä asteikolla 1–8. Pesimäaikaiset havainnot jaotellaan epätodennäköisiin (indeksi 1), mahdollisiin (indeksit 2–3), todennäköisiin (indeksit 4–6) ja varmoihin (indeksit 7–8) pesintöihin. Esimerkiksi sopivassa pesimäbiotoopissa yhtenä päivänä laulava peltosirkku saa indeksin 2 ja pesässään hautova kurki indeksin 7 (alaindeksi 75). Lintuatlaksen tulospalvelu ja laajemmat verkkosivut aukeavat maaliskuussa, ja jo nyt on mahdollista ja myös tarpeellista palauttaa havaintoja atlakseen. Tikat, pöllöt ja tiaiset kuuluttavat reviireitään, ja korpilla ja käpylinnuilla pesintä on jo käynnistynyt. Kiire ei tietenkään sinänsä vielä ole, mutta koska esimerkiksi käpylintujen kannat vaihtelevat kovasti käpysadon mukaan, kannattaa atlashavaintoja kirjata aktiivisesti nyt, hyvänä käpylintutalvena. Helpoin tapa palauttaa atlashavaintoja on kirjata havainnot Tiiraan. On huomattava, että atlashavaintoihin tulee aina merkitä linnun paikka ja pesimisvarmuusindeksi, joka löytyy havaintojen Tiira-lomakkeen ”Lisätietoja”-kohdan oikeasta reunasta. Atlasruutujen rajoista ei Tiiraan havaintoja palautettaessa tarvitse tietää mitään, koska ne selviävät havainnon paikkatiedoista. Maaliskuussa valmistuu myös Luomuksen sivuille havaintojen palautusmahdollisuus. Havainnoidessa ja havaintoja Tiiraan tallentaessa kannattaa miettiä, onko kyseessä pesintään viittaava havainto. Mahdolliseen pesintään viittaa jo sopivassa biotoopissa havaittu lintuyksilö. Jos havainto viittaa pesintään alueella, muista merkitä linnun paikka ja pesimisvarmuusindeksi, niin havainto pääsee mukaan atlakseen. Indeksejä voi jälkikäteen lisätä myös jo aiemmin tänä vuonna tallentamiisi havaintoihin. https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ Koska salatut havainnot eivät siirry Tiirasta ainakaan reaaliaikaisesti atlaksen käyttöön niin atlaskoodillisia havaintoja ei kannata perusteettomasti salata ja tuloskartat ovat näin mahdollisimman ajantasaisia. Tuntemattomia maastojen selvittämisessä ja havaintojen kirjaamisessa auttaa paljon kun lataa puhelimeen TiiraNomadi -sovelluksen ja tallentaa sillä havainnot heti tuoreeltaan. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Maastokartat -sovelluksen ja laittaa asetuksista koordinaattimuodoksi YKJ. Sovelluksesta näkee heti missä ruudussa ollaan. Yläreunassa näkyvistä pohjois- ja itäkoordinaateista otetaan molemmista kolme ensimmäistä numeroa. Havainnot voi sitten merkitä vihkoon ruudun tarkkuudella ja tallentaa atlaslomakkeelle. Siispä kaikki havainnoimaan ja osallistumaan linnustonseurannan suururakkaan, Lintuatlakseen! Pesimävarmuusindeksit A. Epätodennäköinen pesintä B. Mahdollinen pesintä 3. Havaittu pari kerran sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä lähistöllä on mahdollista. C. Todennäköinen pesintä 5. Havaittu samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä. 6. Havaittu lintu tai pari pesimäaikaan tavalla, joka viittaa vahvasti pesintään:
D. Varma pesintä
8. Suora todiste pesinnästä:
|