Rengastus

Historia

Rengastus sai alkunsa Tanskassa 1899 kun lehtori Hans Christian Mortensen merkitsi kokeeksi satoja kottaraisia ja sai niistä löytöjä ulkomailta saakka. Suomessa rengastuksen aloitti professori Johan Axel Palmén v. 1913 ja v. 1926 vastuu rengastuksesta siirtyi Helsingin yliopiston eläintieteelliselle museolle. Kaikkiaan maassamme on rengastettu jo 9,8 miljoonaa lintua. Vuosittain rengastetaan runsas 200000 lintua.

Miksi rengastetaan?

Rengastuksella selvitetään lintujen muuttoreittejä, levähdys- ja talvehtimisalueita sekä muuttonopeuksia. Niiden lisäksi saadaan runsaasti tietoa mm. lintujen iästä, kotipaikkauskollisuudesta, pariuskollisuudesta, kuolleisuudesta, kuolinsyistä, pesinnästä. Rengastuksen lisäksi nykytekniikka mahdollistaa lintujen reaaliaikaisen seurannan satelliittipaikannuksen avulla. Metallirenkaitten lisäksi lintuja merkitään lukurenkain jolloin numeron lukeminen onnistuu kaukoputken avulla lintua kiinniottamatta.

Miten rengastajaksi?

Rengastaminen ei ole mikään jokamiehenoikeus joten rengastajaksi pääsy ei ole aivan helppoa. Ennen kuin renkaita sisältävä paketti kolahtaa postilaatikkoon täytyy harjoitella lintujen käsittelyä sekä tietysti tuntea linnut hyvin. Käytännön maastoharjoittelussa kokeneen rengastajan apulaisena opitaan kuinka lintuja saadaan kiinni, kuinka niitä käsitellään ja kuinka rengas saadaan jalkaan lintua vahingoittamatta. Harjoittelujakson tulisi kestää vähintään vuoden. Sen lisäksi pitää läpäistä tiukka rengastustentti. Edes perustentin läpäisy, jossa on tunnistettavana lajilleen 30 linnun nahkaa ei ole ensimmäisellä kerralla mitenkään varmaa. Perustentin suoritettua voi anoa rajoitettua pesäpoikaslupaa. Jos tentti meni riittävän hyvin niin myöhemmin luvan voi anoa laajemmaksi. Jos haluaa rengastaa aikuisia lintuja talvella tai lintuasemalla niin silloin tarvitaan seurantapyynti- tai lintuasematentin suoritus. Se onkin sitten jo todellinen haaste kun eteen ilmestyy 30 nahkaa ja lajin lisäksi täytyy määrittää myös linnun ikä ja sukupuoli. Rengastusluvat myöntää alueelliset ELY-keskukset rengastustoimiston suositusten ja lupahakemusten perusteella.

Kannattaa ottaa yhteyttä kotiseutunsa rengastajiin jos kiinnostusta on.

Mitä tehdä jos löydän rengastetun linnun?

Jos lintu on kuollut ota rengas talteen. Elävältä kirjoita renkaan teksti muistiin. Kannattaa lukea renkaan tekstit tarkkaan, sillä se on pienessä renkaassa luonnollisesti hyvin pientä ja vaikealukuistakin. Ilmoita tietosi viipymättä vaikka tällä lomakkeella. Aikanaan rengastustoimisto ilmoittaa tiedot linnun alkuperästä ja mahdollisista muista tapaamisista.

Rengastus Suomenselällä

Alueellamme on perinteisesti rengastettu pääsääntöisesti pesäpoikasia ja erityisen paljon petolintuja, joihin monet ovat erikoistuneet. Aikuislintupyyntiin eli muuton/talvenaikaiseen verkkopyyntiin ei ole juuri ollut tekijöitä. Johtuen ehkä luvan saannin vaikeudesta tai kiinnostuksen puutteesta. Tai siitä, että meillä ei ole virallista lintuasemaa, jossa verkkorengastusta voisi suorittaa. Hirvijärven lintuhavaintoasemalla on parina syksynä kokeiltu rautiaisten pyyntiä, mutta aika heikoin tuloksin.

Suomenselällä on rengastettu v. 2010 loppuun mennessä 165 lajia ja 224 685 yksilöä. Pesä/maastopoikasia on merkitty 178159 ja lentokykyisiä yksilöitä 46526. Rengastustoimiston tilastoista löytyy rengastukset vain v. 1974 lähtien. Eniten on merkitty talitiaisia, 28065. Toiseksi eniten ei mitenkään yllättävästi tuulihaukkoja, 27784 yksilöä.

Jukka Koivisto