- Etusivu
- Yhdistys
- Julkaisut
- Havainnot
- Lintupaikat
- Lintuharrastus
- Ajankohtaista
- Pinnat ja kisat
Talvilintulaskenta on suosittu lintuharrastusmuotoTalvilintulaskentojen menetelmä
Laskentaa yli 50 vuottaTalvilinnuston vakioreittilaskentoja on Suomenselällä laskettu talvesta 1956–57 alkaen. Kevättalven laskentakerta tuli mukaan vuonna 1967 ja syyslaskentoja on tehty syksystä 1975. Alkuvuosista lähtien laskentareittien yhteispituus on ollut muutamia satoja kilometrejä. Enimmillään vuoden 1968 joulun aikaan laskettiin 702 km. Suosio on säilynyt 2000-luvulla, jolloin Suomenselän syys-, talvi- ja kevätlaskentoja on laskettu keskimäärin 45 reitillä ja 400 reittikilometrillä. Vanhimmat reitit on ehditty kiertää jo yli sata kertaa, joten tietoa talvilinnuista on kertynyt varsin pitkältä ajalta. Leppoisaa retkeilyä
Kannanmuutokset näkyvät tuloksissaMonien lajien määrissä on 50 vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi sinitiainen ja viherpeippo ovat tänä aikana runsastuneet nollasta yleisimpien talvilintujemme joukkoon. 2000-luvulla runsastumaan alkanut pikkuvarpunen on tulossa hyvää vauhtia perässä. Metson, teeren ja varsinkin riekon raju väheneminen on merkille pantavaa. Myös hömötiaisen ja varpusen alamäki näkyy aineistossa selvästi. Tietenkin suurin osa lajeista kuuluu edellä mainittujen ääriesimerkkien väliin eli niiden talvikantojen muutokset ovat pienempiä. Pitkäaikaisen kannankehityksen lisäksi talvilintulaskentatulokset kertovat vuosien välisistä eroista. Lämpimät syksyt ja talvet näkyvät selvästi sekä yksilö- että lajimäärissä, joten ilmaston lämpenemisenkin voi laskentatuloksista todeta. Samoin tuloksista erottuvat hyvät myyrävuodet, käpytalvet, marjatalvet jne. Laskennoista selviää myös lintujen talvikuolleisuus ja esim. hippiäisiä ei kovien pakkastalvien kevätlaskennoissa juuri ole. Vakioreittien ulkopuolista laskentaaKeurusseudulla on jo kymmenien vuosien ajan kirjattu talvilintuja muistiin myös vakioreittien ulkopuolisilla retkillä metsissä ja maaseudulla. Hyvää aineistoa kertyy, kun kirjaa maastoretkiltä kaikki havaitut linnut sekä kuljetun kilometrimäärän ylös. Tulokset tästä ”kilometrilaskennasta” ovat metsälajien osalta hyvin samansuuntaisia kuin vakioreiteilläkin. Biotooppijako maaseutuun ja metsään antaa kuvaa lajien runsauksista elinympäristöissä, joita on pinta-alallisesti paljon, mutta vakioreiteillä vähän. Taajamia, joissa vakioreitit usein kulkevat, ei ole kilometrilaskentaan kelpuutettu. Tämän laskentatavan toivoisi yleistyvän myös muualla Suomenselällä, sillä se ei vaadi kuin hieman kirjaamisintoa retkillä. Talvilintuvastaava antaa laskennasta tarvittaessa lisätietoa sekä ottaa mielellään vastaan laskentatuloksia. Ruokintapaikkaseuranta
Matti Aalto Lisätietoja: SSLTY:n talvilintuvastaava Matti Aalto |
Suomenselän Linnut -lehdessä julkaistuja talvilinturaportteja (pdf):Suomenselän talvilinnut 2003-2005 Suomenselän talvilinnut 2005-2007 |