Keuruu

Riihon pellot

Riihossa Rimminjoen notkossa noin 10km pitkä pohjois-eteläsuuntainen peltojono järvineen kerää paljon lintuja varsinkin muuttoaikaan. Parhaat tarkkailupaikat ovat ns. Lehdontien lenkin varrella. Haapamäki-Ruovesi-tieltä (n. 3km Haapamäeltä etelään) kääntyy länteen Koskelantie. Heti Koskelantien alussa, tien vasemmalla puolella, peltojen ja pajupusikon keskellä on Rimminlampi. Maalaistalon jälkeen oikealla, puolen kilometrin päässä Koskelantiestä, on tulvapelto, Isoniitty, jonne näkee parhaiten mäen päällä olevan ladon nurkalta. Reilu puoli kilometriä Koskelantien alusta kääntyy vasemmalle Lehdontie, joka palaa kolmen kilometrin jälkeen Ruovedentielle Vaissin tilan kohdalla. Paras kevätmuutontarkkailupaikka on Lehdontien puolivälissä oleva pieni mäki, jolle on rakennettu lintutorni syksyllä 2007. Syysmuuttoa voi tarkkailla joko tornista tai puoli kilometriä etelämpää samalta tieltä. Vaissin tilalta 0,5km Haapamäelle päin tien vieressä oleville Ylisenjärvelle ja Vaissinjärvelle kannattaa peltojen lisäksi kiikaroida.

Kevätmuutolla Rimminlammella ja Ylisenjärvellä pysähtyy runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia. Muuttoaikaan pelloilla näkee levähtävinä parhaimmillaan satoja joutsenia, hanhia, kurkia, kahlaajia, lokkeja, kyyhkyjä, kiuruja, pääskyjä, västäräkkejä, variksia ja sirkkuja sekä tuhansia rastaita ja peippoja. Runsaat pikkulintumäärät ovat jokavuotisia, kuten kahlaajat ja lokitkin. Suurimmat joutsen- ja kurkiparvet ovat syksyinen ilmiö. Sisämaan peto-, kurki- ja pikkulintumuuttopaikkana Riiho on mainio. Parhaina muuttopäivinä paikalta on havaittu yli sata petolintua, yli 8000 kurkea, tuhansia hanhia ja pikkulintuja sekä satoja kahlaajia, lokkeja ja kyyhkyjä. Edustavaan pesimälinnustoon kuuluvat runsaina mm. töyhtöhyyppä, kuovi, kiuru, kottarainen ja keltavästäräkki. Harvinaisemmista pesivät mm. hemppo, ruisrääkkä ja pikkukuovi. Pelloilta löytyy vuosittain myös useita harvinaisuuksia.

Lue laajempi juttu Riihon linnuista (pdf).

Peräjärvi

Pinta-ala 15ha. Peräjärvi on kevätmuuttoaikaan parhaimmillaan. Silloin siellä pysähtyy runsaasti sorsia ja kahlaajia. Säännölliseen pesimälinnustoon kuuluu mm. 70-190 paria naurulokkeja, 10-20 paria pikkulokkeja, jouhi- ja lapasorsia, tukkasotkia, kurki ja laulujoutsen. Lisäksi alueella on 2000-luvulla havaittu mm. mustakurkku-uikku, uivelo, harmaahaikara, ruskosuohaukka, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä, musta- ja punajalkaviklo sekä meriharakka.

Sijainti: Haapamäeltä ajetaan ns. Suojanristeyksestä Ruoveden tietä (nro 3481) Riihoon n. 9 km, jonka jälkeen on viitta "Lintutorni". Oikealle menevää pikkutietä ajetaan 750 m, jolloin ollaan perillä.

Kaivoslahti

Pinta-ala 20 ha. Kaivoslahti on umpeenkasvamassa oleva Keurusselän lahti. Lahden lajisto on keuruulaisittain edustava. Kaivoslahden näkyvin laji on ilman muuta naurulokki. Naurulokkikolonnian suojissa pesivät mm. laulujoutsen, silkkiuikku, haapana, tukkasotka, nokikana ja pikkulokki.

Sijainti: Kaivoslahti sijaitsee lähes Keuruun keskustassa. Kaivoslahti rajoittuu Keuruu-Multia maantiehen, 1,5km valtatie 23:lta Multian suuntaan. Torni on lahden länsipuolella Myllymäentien varressa.

Pihlajavesi, Heinävalkeinen

Pinta-ala 20ha. Heinävalkeinen on kapea, suorantainen ja karuhko järvi. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Järvellä pesii mm. kymmeniä naurulokkeja, 1-2 paria kurkia ja laulujoutsenia, tukkasotkia, pikkulokkeja, valkovikloja, liroja ja kuoveja. Lisäksi viime vuosina alueella on havaittu mm. metsähanhi, uivelo, merikotka, nuoli-, ampu- ja punajalkahaukka, mustaviklo, pikkukuovi sekä sinirinta.

Sijainti: Heinävalkeinen sijaitsee Pihlajaveden Valkeajärvellä. Pihlajaveden asemalta ajetaan kohti pohjoista (tietä nro 6212). Noin 5 km:n päästä ylitetään joki, jonka jälkeen kuljetaan vielä n.700m. Tien vasemmalla puolella olevaan taimikkoon lähtee n. 400m pitkä polku tornille.Kaivoslahti

Pihlajavesi, Isorimppi

Isorimppi on soistunut laajentuma joessa Virrankosken ja Kirkkokanavan välillä. Paikka sulaa aikaisin keväällä ja on silloin lintumielessä parhaimmillaan. Huhtikuussa Isollarimpillä voi havaita runsaasti joutsenia ja muita vesilintuja.

Sijainti: Haapamäki-Pihlajavesi tieltä, Koipikankaan risteyksestä, ajetaan 700m kohti Pihlajaveden asemaa, jonka jälkeen käännytään vasemmalle (kyltti Lintutorni). Tästä ajetaan reilu 2km ja käännytään oikealle Virransillan tielle. Ajetaan noin 1,4km Virransillalle. Heti sillan jälkeen lähtee polku vasemmalle lintutornille.

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Keuruun keskustan tuntumassa on oivallinen lintupaikka keväästä syksyyn. Jaakonsuolla pesii monipuolisesti vesilintuja. Paikalla on havaittu useita harvinaisuuksia, kuten pussitiainen, rastaskerttunen, liejukana, luhtakana ja muuttohaukka.

Sijainti: Jaakonsuo sijaitsee Keuruun keskustan eteläpuolella ja Keurusselän itäpuolella. Jaakonsuolle pääsee helposti kävellen tai pyöräillen Keuruun keskustasta. Valtatie 23:lta ajetaan Mäntäntietä 1,3km ja käännytään oikealle Hirvenlahdentielle, jota ajetaan 1,2km ja puhdistamo näkyy vasemmalla. Auto on hyvä jättää puhdistamoalueen ulkopuolelle tien varteen. Parhaan alueen näkee kävelemällä altaiden vasenta rantaa menevää tietä. Lisää altaita ja kompostikasoja löytyy kävelemällä altaiden oikealta puolelta menevää tietä.

Haapamäki, Kankamo

Kankamo on umpeen kasvava lampi peltojen ja maaseutuasutuksen läheisyydessä. Se on viime vuosina ollut Keuruun paras lintujärvi. Vakiopesijöihin kuuluvat mm. silkkiuikku (1–2paria), laulujoutsen, haapana (6–16), jouhisorsa (2–16), heinätavi (0–3), lapasorsa (1–5), tukkasotka (6–13), kurki (1-2), valkoviklo (1–2), pikkulokki (1–3) ja naurulokki (50–120). Kankamolla on pesinyt myös härkälintu ja nokikanoja. Vakiovesilintujen lisäksi lammella havaittava linnusto on muutenkin monipuolinen sekä muutto- että pesimäaikaan. Vuosittain Kankamolla levähtää runsaasti muuttavia sorsia ja kahlaajia, vaikka syksyllä metsästys hiljentääkin lammen.

Sijainti: Kankamolle ei ole aivan helppoa päästä (varsinkaan autolla), vaikka sinne tuleekin (keväällä kuraisia) metsäautoteitä monesta suunnasta. Vaihtoehto 1 (itäranta, tie aina ajokunnossa): Lähdetään Haapamäen keskustasta kohti Ruovettä ja heti radan ylityksen jälkeen käännytään vasemmalle (viitta Urheilukenttä). Ajetaan n.700m ja käännytään vasemmalle (Heikintie, Korpelantie). Tietä ajetaan päähän asti eli n. 4km, jolloin päädytään talon pihaan. Navetan vasemmalta puolelta jatkuu peltotie, jota kävellään n.200m, jonka jälkeen mennään polkua pitkin oikealle rantaan. Vaihtoehto 2 (länsiranta, tie yleensä ajokunnossa): Haapamäeltä ajetaan kohti Ruovettä 4km 23-tieltä, jolloin käännytään mäen päältä vasemmalle metsäautotielle. Ajetaan 250m ja käännytään oikealle. Tästä ajetaan suoraan 2km, jolloin lampi näkyy edessä. Auto kannattaa jättää tässä olevan t-risteyksen paikkeille ja jatkaa kävellen oikealle 150m ja sitten pellonlaitaa rantaan vasemmalle 50m.