Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Atlastiedotteet 2023

Atlastiedote 19 - 13.12.2023

Toinen atlasvuosi päättyy iloisissa tunnelmissa. Atlas on edistynyt hienosti: havaintoja on kasassa yli miljoona, eteläisen Suomen atlasruuduista yli puolet on selvitetty tyydyttävästi ja täysin ilman havaintoja olevia ruutuja on enää kolme prosenttia kaikista ruuduista.

Ensi vuonna jatketaan atlasta uudella innolla, sillä tekemistä riittää edelleen runsaasti. Painopiste siirtyy entistä enemmän pohjoiseen Suomeen ja muille vähemmän retkeillyille seuduille. Lapin retkeilyn osalta päivitämme talven aikana tärkeimmät puutealueet ja ohjeet retkeilyn suuntaamiseen.

Lisäksi suosittuun tunnista 100 lintulajia- haasteeseen lisätään uutuutena atlassarja, jossa kerätään pesintään viittaavia havaintoja. Atlassarjasta tiedotetaan lisää pesimäkauden lähestyessä.

Lämmin kiitos kaikille atlakseen havaintojaan kirjanneille ja rauhallista joulunaikaa!

Atlasretkikokemuksia ja vinkkejä

Uutuutena atlaksen nettisivuille on avattu atlasretkikokemusten sivu, jolle kootaan retkikokemuksia ja vinkkejä muun muassa selvitysasteiden nostamiseen eri puolilla maata tehdyiltä atlasretkiltä. Näistä on varmasti apua niin uusille kuin kokeneillekin lintuharrastajille. Tutustu kokemuksiin Lapin retkistä (Risto Willamo ja Kim Kuntze) ja selvitysasteen nostamisesta eteläisen Suomen sisämaaruudulla (Heidi Björklund) täällä:

https://lintuatlas.fi/retkikokemuksia/

Sivulle lisätään tekstejä talven mittaan. Mikäli olet kiinnostunut kertomaan omista kokemuksistasi, ole yhteydessä atlaskoordinaattoreihin: lintuatlas@luomus.fi

Muistutus: vuoden 2023 havainnot talteen

Atlakseen tallennetaan yhä hiljalleen havaintoja, vaikka pesimäkausi on jo kaukana takanapäin. Jos sinulla on vielä kesän havaintoja kirjaamatta, nyt on korkea aika korjata asia. Ajantasainen atlastilanne helpottaa olennaisesti seuraavan maastokauden suunnittelua. Tarkista omien retkeilyruutujesi lajilista atlaksen tulospalvelusta ja lisää havaintosi puuttuvista lajeista sekä korkeammista pesimävarmuusindekseistä.

Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:

https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/

Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/

Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:

https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/

https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/

Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:

https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/

Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”: https://laji.fi/map?overlayNames=ykjGrid,ykjGridLabels

Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid

Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/

 

Atlastiedote 11.10.2023

Atlas kertoo levinneisyysalueiden muutoksista

Vaikka neljäs lintuatlas on vasta puolivälissä, on lajien levinneisyyksissä jo havaittavissa muutoksia verrattuna aiempiin atlaksiin. Lajikohtaisia vertailukarttoja pääsee tutkimaan Tapani Lahden Digitalis-sivustolla (valitse kartta C): https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/

Monilla eteläisillä lajeilla on havaittavissa siirtymistä pohjoiseen. Esimerkiksi harmaapäätikan tai peukaloisen voi nyt tavata pesimäaikana pohjoista Lappia myöten. Samoin yhtenäisemmän levinneisyysalueen raja on molemmilla lajeilla liikkunut kohti pohjoista:

Peukaloinen: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.32696&type=C&sort
Harmaapäätikka: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.30530&type=C&sort

Monilla pohjoisilla pesimälajeilla kehitys on ollut päinvastainen. Esimerkiksi kapustarinnan pesimäaikainen levinneisyys on liikkunut vauhdilla kohti pohjoista, ja etelässä lajia tavataan enää edustavimmilla suoalueilla: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.27553&type=C&sort

Toisaalta monien lajien osalta näkyy, että aineisto on vielä vajaata. Tällöin tyhjät ruudut kertovat luultavasti ennemmin retkeilyn puutteesta kuin todellisista pesimäalueiden muutoksista. Esimerkiksi pesimäaikaan helposti havaittavan ja todetusti runsastuneen laulujoutsenen kartta on paikoin vielä aukkoinen: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.26280&type=C&sort

Tyhjiä ruutuja saattaa selittää myös se, että lajista on jäänyt kirjaamatta havaintoja. Tämä näkyy esimerkiksi yleisen pesimälajin variksen osalta selvästi: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.73566&type=C&sort

Muista siis kirjata havaintosi myös yleisistä lajeista!

Kerätään yhdessä miljoona havaintoa

Pesimäkausi on jo auttamatta ohi, mutta atlashavaintoja kertyy edelleen talteen. Syyskuun alun jälkeen esimerkiksi hyvin tutkittujen atlasruutujen määrä on noussut 15 ruudulla. Satunnaisten sekä välttävien ruutujen määrä vähentynyt yhteensä liki 40 ruudulla, joiden selvitysaste on noussut tyydyttäväksi tai hyväksi. Samaan aikaan yhdistysten atlastilanteet ovat monin paikoin kohentuneet. Selvitysasteen nousu on monilla ruuduilla enää pienestä kiinni, joten jokainen havainto on tärkeä saada talteen!

Vuoden tavoitteeksi asetetun miljoonan atlashavainnon haamuraja häämöttää enää alle 9000 havainnon päässä! Nyt onkin korkea aika käydä läpi loput havainnot kuluneelta pesimäkaudelta ja tallentaa ne atlakseen. Tarkista tilanne atlasruuduilla, joilla kävit kevään ja kesän aikana. Yleisiltäkin lajeilta voi puuttua havainto toiselta päivältä (indeksit 4 ja 5). Kannattaa klikata ruudun sivulta Puutelista, josta selviää, puuttuuko jokin pesimäaikaan havaitsemasi laji ruudun listalta kokonaan. Indeksin 2 havainto on aina parempi kuin ei havaintoa lainkaan. Kaikki havainnot on tärkeää saada talteen ennen seuraavaa atlasvuotta ja maastotöiden suunnittelua.

 

Atlastiedote 14.9.2023

Atlas toisen pesimäkauden jälkeen

Atlaksessa on nyt yli 976 000 havaintoa ja määrä lisääntyy yhä, kun kesän havaintoja tallennetaan. Kerätään yhdessä kasaan miljoona havaintoa! Eteläisen Suomen atlasruuduista puolet on nyt tavoitteessa eli vähintään tyydyttävästi selvitetty. Lapistakin atlashavaintoja on ilmoitettu mukavasti, mutta tavoite on vielä vajaa kaikilla 50 × 50 km suurruuduilla.

Lappiin panostetaan lisää ensi vuonna. On tärkeää saada Lapissa muutenkin retkeilevät kirjaamaan ja ilmoittamaan havaintonsa atlakseen. Lappiin tarvitaan myös lisää lintuharrastajia atlasretkille, ja retkeilyä tulisi saada kattavammaksi. Näihin mietitään keinoja. Muualla katvealueita on saaristossa, Pohjois-Karjalassa ja paikoin keskisessä Suomessa.

Kaikkiaan atlas edistyi hienosti toisena vuonna, mistä kiitokset kaikille havainnoijille! Katvealueillakin kohennus saattaa olla enää pienestä kiinni, joten tästä on hyvä jatkaa.

Tarkista atlasruutusi, kysy kavereilta

Tarkista tilanne atlasruuduilla, joilla kävit kevään ja kesän aikana. Yleisiltäkin lajeilta voi puuttua havainto toiselta päivältä (indeksit 4 ja 5). Kannattaa klikata ruudun sivulta Puutelista, josta selviää, puuttuuko jokin havaitsemasi laji ruudun listalta kokonaan. Indeksin 2 havainto on parempi kuin ei havaintoa! Jututa myös tuttujasi. Moni havainnoi lintuja esimerkiksi mökillään, mutta ei tule ilmoittaneeksi havaintojaan. Tallenna tarvittaessa myös kaverisi tiedot atlakseen. Kaikki havainnot on tärkeää saada talteen ennen seuraavaa atlasvuotta ja maastotöiden suunnittelua.

Lintuatlaskampanjat

Atlasviikoilla (12.–25.6.2023) kannustettiin ilmoittamaan pesintään viittaavat havainnot paitsi kaikista, myös etenkin yleisistä lajeista, kuten peiposta, harakasta, variksesta ja pajulinnusta. Atlasviikkojen havaintomääriä verrattiin vastaavan ajanjakson havaintomääriin ensimmäisenä atlasvuonna 2022 sekä ennen atlasta 2021. Atlaksen todettiin lisänneen havaintomääriä yleisesti ja atlasviikkojen erityisesti. Erikseen mainituista lajeista ilmoitettiin hieman enemmän havaintoja kuin vertailukohteina olleista muista yleisistä lajeista. Atlasviikot kannattaa siis järjestää ensi vuonnakin.

Lintumessuilla 19.8. lanseerattiin suosittuun ”havaitse 100 lajia” -haasteeseen uusi atlassarja, jossa kerätään pesintään viittaavia havaintoja. Idea on Hannu Lehtorannan Pohjois-Karjalasta. Haaste ja säännöt julkaistaan tarkemmin vuodenvaihteessa. Sitä odotellessa voi jo suunnitella, minne atlasretket kannattaa ensi vuonna suunnata.

Atlastiedote 3.8.2023

Vielä löytyy poikueita

Pesintöjä on yhä meneillään. Monet myöhään tai useampaan kertaan pesivät lajit ovat lentopoikasvaiheessa. Vielä voi havaita esimerkiksi harmaasiepon lentopoikueita tai rastaiden lisäpoikueita, ja tervapääskyn poikaset ovat vielä pesissään. Tarkkaile siis lintujen pesimäpuuhia ja kirjaa havaintoja lintuatlakseen!

Monilla lajeilla pesinnät ovat kuitenkin jo ohi. Itsenäistyneet nuoret linnut, lietteillä viivähtävät kahlaajat ja ruovikoissa pyörivät pääskyparvet eivät enää viittaa pesintään (pesimävarmuusindeksi 1). Varttuneiden vesilintujen poikasten osalta on käytettävä harkintaa, sillä poikue voi olla peräisin naapuriruudulta.

Loput havainnot atlakseen

Tarkista kesän havaintosi. Onko havaintovihkossa tai muistissa tallentamattomia havaintoja tai havainnoista unohtunut pesimävarmuusindeksi? Kertoiko naapuri pesimähavainnon, joka jäi kirjaamatta? Vertaa tietojasi muiden havaintoihin, jos ruudulla lajin pesimävarmuusindeksi on 2 tai 3. Jos joku on havainnut saman yksilön tai parin samalla paikalla eri päivänä, indeksiksi tulee jälkimmäiseen havaintoon 4 tai 5.

Kävitkö kesällä Lapissa? Lapista tarvitaan jokaisen lintuharrastajan havainnot kaikista lajeista. Kesän aikana Lapin tyhjien atlasruutujen määrä on ilahduttavasti huvennut. Jatketaan tätä työtä tiristämällä loputkin havainnot Lapista talteen! Tyypillisesti tietoa ilmoitetaan mielenkiintoisista linnuista, mutta tavallisista lajeista niukasti. Tarkista tulospalvelusta esimerkiksi pajulinnun tai järripeipon kartta. Saatko käyntikohteiltasi täydennystä yleisten lajien atlaskarttoihin tai nostoja pesimävarmuusindekseihin?

Tilastoja

Atlakseen on nyt ilmoitettu yli 930 000 havaintoa. Kesän aikana lisäystä tuli yli 269 000 havaintoa, ja osa on vielä ilmoittamatta. Kiitokset havainnoijille! Maan eteläpuoliskossa atlaksen tavoitteen on saavuttanut 48 % atlasruuduista (vähintään tyydyttävästi selvitetty), kun taas Lapin suurruuduista yksikään ei vielä ole tavoitteessa (suurruudun atlasruuduista 75 % tyydyttävästi selvitetty). Ilman havaintoja olevien ruutujen määrä (138) on kuitenkin huvennut mukavasti Lappia myöten.

 

Atlastiedote 20.7.2023

Atlaksen loppukiri

Lintuatlas on edennyt Suomenselällä hienosti, ja erinomaisesti selvitettyjen ruutujen määrä lähentelee jo kymmentä! Satunnaishavaintoja sisältäviä ruutuja on eniten alueen koillisnurkassa, Kinnulassa ja Kivijärvellä, mutta myös Alajärvellä ja Alahärmän suunnassa on vielä parannettavaa, Samoin Mänttä-Vilppulassa.

Alla jälleen valtakunnallinen atlastiedote hieman muokattuna.

Matti H

Vielä on mahdollista varmistaa pesinnät!

Heinäkuun loppupuoli on vielä hyvää atlasaikaa pesintöjen varmistamiseen: kerjääviä maastopoikasia ja ruokaa kantavia varoittelevia emoja näkee vielä runsaasti. Useimmat hyönteissyöjät kuten pääskyset ruokkivat ahkerasti poikasiaan. Nyt onkin syytä retkeillä ahkerasti ja parantaa ruutujen selvitysasteita. Lyhyellä retkellä on vielä heinäkuun lopullakin mahdollisuus havaita paljon varmoja pesintöjä, jotka ovat atlaksen kannalta erityisen tärkeitä havaintoja.

Varmojen pesimähavaintojen etsintään auttavat lajikohtaiset ohjeet kannattaa myös lukea

https://lintuatlas.fi/lajikohtaiset-ohjeet/

Muista kuitenkin, että monilla lajeilla pesimäkausi on jo loppunut. Esimerkiksi kottaraisen ja käpylintujen poikueparvet sekä syysmuutolla olevat kahlaajat saavat pesimävarmuusindeksin 1.

Muista ilmoittaa retkiltäsi myös alemman indeksin havainnot, sillä kaikilta lajeilta pesää tai poikasia ei helposti havaita. Monilla lajeilla korkein pesimävarmuusindeksi saadaan esim. varoittelevasta emosta (indeksi 63), kahtena päivänä samalla paikalla havaitusta yksilöstä (indeksi 4) tai vain kertaalleen havaitusta linnusta (indeksi 2).

Puutelista puhelimessa

Onko ruutujen rajoilla joskus hankala määrittää oma sijainti? SSLTYn sivuilla (https://www.sslty.fi/misc/paikanna.html) ja Mikko Heikkisen sivuilta (https://havistin.biomi.org/atlas/gps) löytyy nyt työkalu, joka paikantaa puhelimen sijainnin oikeaan atlasruutuun. Sivu näyttää kätevästi ruudun kartan, puutelistan, selvitysasteen ja maastolomakkeen. Muista sallia puhelimen selaimen paikannus.

Puutealueet

Valtakunnallisesti suurin tarve atlashavainnoille on edelleen Lapissa, Kainuussa sekä monin paikoin Savossa ja Karjalassa. Muista kirjata kaikki havaintosi erityisesti näillä alueilla retkeillessäsi.
Yksittäisiä välttävästi tai vähemmän selvitettyjä ruutuja on vielä koko maassa pääkaupunkiseutua myöten. Liikuitpa siis kesällä missä päin maata tahansa, muista kirjata havaintosi ja auttaa atlasta! Kakkien ruutujen tilanteen näet atlaksen tulospalvelusta:

https://tulokset.lintuatlas.fi/grid

Helpommin lähestyttävät sivut voivat olla kunkin yhdistyksen tilannesivut. Klikkaa tarvitsemasi yhdistyksen nimeä, niin näet ko. yhdistyksen osalta tilanteen

https://tulokset.lintuatlas.fi/society

Ja Suomenselän omat erinomaiset atlassivut kannattaa tietenkin tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin viimeistään nyt: https://www.sslty.fi/havainnot/lintuatlas-2022-2025/kartoitustilanne/

Atlastiedote 6.7.2023

Paras aika varmistaa pesinnät on nyt!

Heinäkuun alkupuoli on parasta atlasaikaa pesintöjen varmistamiseen: kerjääviä maastopoikasia ja ruokaa kantavia emoja näkee nyt yleisesti joka puolella. Nyt onkin syytä retkeillä ahkerasti ja parantaa ruutujen selvitysasteita. Lyhyelläkin retkellä on tähän aikaan vuodesta mahdollisuus havaita paljon varmoja pesintöjä, jotka ovat atlaksen kannalta erityisen tärkeitä havaintoja.

Muista ilmoittaa retkiltäsi myös alemman indeksin havainnot, sillä kaikilta lajeilta pesää tai poikasia ei helposti havaita. Monilla lajeilla korkein pesimävarmuusindeksi saadaan esim. varoittelevasta emosta (indeksi 63), kahtena päivänä samalla paikalla havaitusta yksilöstä (indeksi 4) tai vain kertaalleen havaitusta linnusta (indeksi 2).

Retkeilyä kannattaa jatkaa myöhemmin kesällä, jolloin atlashavaintoja kertyy myös uusintapesueista. Muista, että joillakin lajeilla pesimäkausi on kuitenkin jo lopuillaan. Esimerkiksi kottaraisen ja käpylintujen poikueparvet sekä syysmuutolla olevat kahlaajat saavat pesimävarmuusindeksin 1.

Uutta: puutelista puhelimessa

Mikko Heikkisen sivuilta löytyy nyt työkalu, joka paikantaa puhelimen sijainnin oikeaan atlasruutuun. Sivu näyttää kätevästi ruudun kartan, puutelistan, selvitysasteen ja maastolomakkeen. Muista sallia puhelimen selaimen paikannus. Sivu löytyy osoitteesta: https://havistin.biomi.org/atlas/gps

Puutealueet

Suurin tarve atlashavainnoille on tällä hetkellä Lapissa, Kainuussa sekä monin paikoin Savossa ja Karjalassa. Muista kirjata kaikki havaintosi erityisesti näillä alueilla retkeillessäsi. Yksittäisiä välttävästi tai vähemmän selvitettyjä ruutuja on vielä koko maassa pääkaupunkiseutua myöten. Liikuitpa siis kesällä missä päin maata tahansa, muista kirjata havaintosi ja auttaa atlasta! Ruutujen tilanteen näet atlaksen tulospalvelusta: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid

Lapin osalta kannattaa tarkistaa myös muiden retkeilyaikeet: www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily

 

Atlastiedote 11, 29.6.2023

Atlasviikkojen 12.–25.6. satoa

Atlasviikkojen aikana ilmoitettiin yli 140 000 atlashavaintoa. Tyhjien ja satunnaishavaintoja sisältävien atlasruutujen määrä väheni roimasti (1 812 -> 1 500) ja vastaavasti paremmin tutkittujen ruutujen määrä kasvoi hienosti. Tiedot kertyivät yksittäisistä havainnoista sekä kesän lintulaskennoista, joiden keskeinen aika osui atlasviikoille. Maan eteläpuoliskon atlasruuduista 38 % saatiin vähintään tyydyttävästi selvitetyiksi (ennen atlasviikkoja 31 %). Lapissa atlastilanne koheni 12 suurruudulla 44 suurruudusta. Lämmin kiitos kaikille atlashavaintoja ilmoittaneille!

Atlasviikoilla kannustettiin ilmoittamaan tietoja kaikkien lajien ohella erityisesti yleisistä lajeista. Näin tapahtuikin: peipon, västäräkin, variksen, harakan ja pajulinnun atlaskartan aukkoja täyttyi. Atlashavaintoja ilmoitettiin enemmän kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna västäräkistä, variksesta ja harakasta. Kaikkien lajien atlaskartoissa on yhä aukkoja, joten kannattaa jatkaa aktiivista havainnointia ja tietojen ilmoittamista! Erityisesti Lapissa ja Itä-Suomessa on katvealueita.

Atlasviikot päättyivät, atlas jatkuu

Monien lajien, kuten västäräkin, kirjosiepon, metsäkirvisen ja harmaasiepon, pesinnät ovat nyt poikasvaiheessa. Korkeiden pesimävarmuusindeksien varmistaminen on helppoa pitkälle heinäkuuhun. Älä siis lopeta atlasretkeilyä! Muista ilmoittaa myös alemman indeksin havainnot, sillä kaikilta lajeilta pesää tai poikasia ei helposti havaita. Monilla lajeilla korkein pesimävarmuusindeksi saadaan esim. varoittelevasta emosta (indeksi 63), kahtena päivänä samalla paikalla havaitusta yksilöstä (indeksi 4) tai vain kertaalleen havaitusta linnusta (indeksi 2).

Joillakin lajeilla pesimäkausi on lopuillaan. Esimerkiksi kottaraisen ja käpylintujen poikueparvet sekä syysmuutolla olevat kahlaajat saavat pesimävarmuusindeksin 1.

Lapissa kaivataan retkeilijöitä

Vaikka tilanne kohentui atlasviikoilla, atlaksen selvitysastetavoite on saavuttamatta kaikilla Lapin suurruuduilla. Tarkista muiden retkeilyaikeet Lapin retkeilysivulta (www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/) ja valitse katvealue selvitettäväksesi atlaksen tulospalvelun avulla (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid).

Atlaskisa

Juhannuksena järjestettiin valtakunnallinen atlaskisa. Sen tulokset tulevat heinäkuun alkupuolella atlasviikkojen sivulle: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/.

Atlastiedote 16.6.2023

Atlasviikkojen 12.–25.6. loppukiri alkaa

Ensimmäinen atlasviikko on lopuillaan. Maan eteläpuoliskon atlasruuduista 34 % on nyt tyydyttävästi selvitetty (ennen atlasviikkoja 31 %) ja selvitysasteet ovat kohenemassa myös pohjoisessa. Ilman havaintoja olevien nollaruutujen määrä on pudonnut 272 ruudusta 233 ruutuun. Myös satunnaishavaintoja sisältävien ruutujen määrä on huvennut vauhdilla (1540 > 1428). Kiitos kaikille atlashavaintoja ilmoittaneille, kiritään vielä yhdessä atlasta eteenpäin!

Atlasviikot jatkuvat juhannukseen asti. Kaikki pesimäkauden havainnot kannattaa nyt aktiivisesti ilmoittaa atlakseen. Tarkoituksena on saada havaintoja erityisesti yleisistä lajeista ja laulavista (tai nähdyistä) linnuista, sillä laulu viittaa reviiriin ja pesintään. Ilmoita siis kaikki pesimäaikaiset havaintosi, niin tekevät nyt muutkin!

Kesäkuussa retkeillessä suurin osa havainnoista koskee laulavia lintuja. Kerran havaittu laulava tai nähty lintu ilmoitetaan atlakseen pesimävarmuusindeksillä 2 (mahdollinen pesintä). Kakkosindeksin saa siis helposti merkittyä miltei kaikille havaituille lajeille! Mikäli saman linnun havaitsee samalla paikalla eli pysyvällä reviirillä myöhemmin, ilmoitetaan havainto pesimävarmuusindeksillä 4 (todennäköinen pesintä). On tärkeää ilmoittaa atlakseen myös mahdollisia ja todennäköisiä pesintöjä: koskaan ei voi olla varma siitä, saadaanko lajin pesintä ruudulla myöhemmin varmistettua. Lisäksi mahdolliset pesinnät nostavat ruudun selvitysastetta ja auttavat näin atlaksen toteuttamisessa. Kannattaa myös tarkkailla, onko emon nokassa ruokaa: siitä saa varman pesinnän indeksin 74! Maastopoikasiakin on liikkeellä (indeksi 73).

Hyvä keino on kirjata kesän retkillä ylös kaikki atlasruudulla havaitut lajit ja kullekin lajille korkein retkellä havaittu pesimävarmuusindeksi. Näin kaikille lajeille, myös yleisille, tulee ilmoitettua pesimävarmuusindeksi. Apuna voi käyttää ruudun tulostettavaa maastolomaketta (https://havistin.biomi.org/atlas), josta voit samalla tarkistaa, mitä lajeja ruudulla havaittiin edellisessä atlaksessa.

Käy Lapissa!

Kaikilla Lapin suurruuduilla atlaksen tavoite on vielä vajaa. Moni on jo ilmoittanut retkeilevänsä Lapissa, ja nämä retket ovat valtaosin vielä edessäpäin. Lapin retkeilyn sivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/.

Lappi on kuitenkin atlaksen huolenaihe. Laajaa aluetta ei ehditä tutkia vasta viimeisenä atlasvuonna 2025. Retkeilykattavuutta ja lintutietoja tarvitaan joka vuonna ja koko maan lintuharrastajilta. Käy kesällä Lapissa, pysähtele usein ja ilmoita kaikilta pysähdyksiltä kaikista lajeista atlashavainto!

Vakiolinjojen laskentakausi jatkuu Pohjois-Suomessa aina kesäkuun loppuun asti. Lapin vakiolinjoja on varattu ilahduttavasti, mutta vielä on vapaita linjoja esimerkiksi päälaella ja Rovaniemen ympäristössä. Laske vakiolinja – se tuottaa kätevästi tietoa sekä linnustonseurantaan että atlakseen! Aiheesta lisää: https://laji.fi/linjalaskenta

Atlaskisa juhannuksena

Juhannuksena järjestetään valtakunnallinen atlaskisa 23.–25.6. Kisaan voi osallistua vapaavalintaisilla atlasruuduilla ja pisteitä saa ruudun pesimävarmuussumman nostamisesta. Lisätietoja tulee juhannusviikolla atlasviikkojen sivulle: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/

Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/   sekä   https://www.birdlife.fi/lintuatlas/

Atlastiedote 1.6.2023

Tässä jälleen ajankohtaista atlasasiaa, sillä pesimäkausi etenee räntäsateista huolimatta!

Atlaksen mediatiedote

Täyttyykö miljoona atlashavaintoa? Atlaksen mediatiedote on julkaistu ja löytyy täältä: https://www.birdlife.fi/tiedote-20230601/

Mediatiedotteessa kannustetaan harrastajia ja suurta yleisöä osallistumaan lintuatlakseen ja ilmoittamaan pesintään viittaavat lintuhavainnot vaikkapa kotipihalta tai mökiltä. Lisäksi havaintoja kaivataan erityisesti harvaan asutuilta alueilta. Tiedotteen myötä lintuharrastajille saattaa tulla kysymyksiä lintuatlaksesta. Kannattaa rohkaista kiinnostuneita osallistumaan, neuvoa tarvittaessa indeksien käytössä ja toivottaa kaikkien havainnot tervetulleiksi atlakseen! Kysymyksiä voi myös ohjata yhdistyksen atlasvastaavalle.

Ajankohtaista atlaksessa

Monet loppukevään muuttajista ovat lajeja, joista on vaikea varmistaa korkeaa pesimävarmuusindeksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi pikkusieppo, idänuunilintu, kuhankeittäjä, kerttuset sekä muut yölaulajat ja
-huutajat. Näistä lajeista saadaan esiintymiskuva lintuatlakseen laulavien yksilöiden perusteella. Onkin tärkeää, että myös reviiristä kertovat lauluhavainnot ilmoitetaan atlakseen – joillakin lajeilla se on ainoa havaintolähde. Vaikka kelit ovatkin kalseita, ovat monet laulajat äänessä ainakin aamuisin. Siispä kannustan kaikkia laulajaretkille! Kannattaa muistaa, että yhtenä päivänä havaitusta laulajasta kirjataan indeksi 2 eli mahdollinen pesintä, mutta jos sama lintu laulaa samalla paikalla toisenakin päivänä, on se jo indeksin 4, eli todennäköisen pesinnän arvoinen!

Varmojen pesintöjen määrä kasvaa kesän edetessä ja valtaosa meillä pesivistä linnuista on nyt saapunut reviireilleen. Nyt onkin hyvä aika panostaa atlasretkeilyyn ja kohentaa lähialueen atlasruutujen
selvitysasteita. Muista kirjata havainnot myös laulavista linnuista ja tavallisista lajeista, joiden osalta levinneisyyskartat ovat vielä monin paikoin aukkoisia. Esimerkiksi rastaat ruokkivat nyt ensimmäistä
pesuettaan ja tiaisillakin on pöntöissä jo isot poikaset. Myös tikkoja ja muita varhaisia pesijöitä kannattaa seurata. Nokassa toukkia kuljettava aikuinen tarkoittaa varmaa pesintää ja saa pesimävarmuusindeksin 74.

Käy Lapissa!

Lappi on atlaksen suuri huolenaihe. Lappi on Suomesta noin kolmasosa, jota ei ehditä tutkia vasta viimeisenä atlasvuonna 2025. Tietoja tarvitaan joka vuodelta ja koko maan lintuharrastajilta. Käy kesällä
Lapissa, pysähtele usein ja ilmoita kaikilta pysähdyksiltä kaikista lajeista atlashavainto! Lapin retkeilyn sivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/.

Laskennoista atlastietoa

Osallistu lintulaskentoihin, ne hyödyttävät sekä lintujen pitkäaikaisseurantaa että atlasta! Laskentakausi on nyt meneillään. Vielä ehdit varata vakiolinjan ja tulostaa lomakkeet mukaan maastoon. Tai perusta pistelaskentareitti tai elvytä vanha reitti. Lisätietoa ja ohjeet sivulla:
https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta.

Ilmoita peipot ja västäräkit atlasviikoilla

Yleistenkin lajien atlaskartoilla on vielä aukkoja. Tukitaan niitä yhdessä atlasviikoilla 12.–25.6.! Tällöin erityisesti kannustetaan ilmoittamaan atlastietoa myös tavallisista lajeista ja matalilla indekseillä. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat tallentamaan atlastietoa kaikista lajeista, kun muutkin niin tekevät. Ilmoita siis viimeistään tuolloin havaintosi peiposta, harakasta, variksesta, pajulinnusta ja muista tutuista lajeista kaikkialta, missä liikut!

Atlastiedote 25.5.2023

Ajankohtaista atlaksessa

Viimeisimmätkin hyönteissyöjät alkavat saapua Suomeen ja ilmoittavat nyt reviireistään pesimävarmuusindeksien 2 ja 4 veroisesti. Samaan aikaan kottarainen, tiaiset, rastaat ja varpuset kantavat ruokaa poikasilleen. Seuraa emoja: ruokaa nokassa on helppo tapa varmistaa pesintä indeksillä 74. Rastailla, sorsilla ja hanhilla on myös jo poikueita maastossa (indeksi 73). Lokeilla ja joutsenilla voi nyt varmistaa pesän havaitsemalla hautovan emon (indeksi 75). Atlasretkien paras aika on meneillään!

Atlaksen selvitysastekartta (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid) vihertää enenevässä määrin eli yhä useampi atlasruutu on tyydyttävästi selvitetty. Kiitos kaikille atlashavaintoja tehneille ja ilmoittaneille! Jatketaan ahkerointia, jotta saadaan loputkin ruudut vähintään vihreiksi!

Käy Lapissa!

Muun maan hyvästä kehityksestä huolimatta Lappi on atlaksen suuri huolenaihe. Lappi on Suomesta noin kolmasosa, jota ei ehditä tutkia viimeisenä atlasvuonna 2025. Tietoja tarvitaan joka vuodelta ja koko maan lintuharrastajilta. Käy kesällä Lapissa, pysähtele usein ja ilmoita kaikilta pysähdyksiltä kaikista lajeista atlashavainto! Lapin retkeilyn sivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/.

Laskennoista atlastietoa

Osallistu lintulaskentoihin, ne hyödyttävät sekä lintujen pitkäaikaisseurantaa että atlasta! Linjalomakkeet on jo postitettu, mutta ne voi tulostaa itsekin, joten vielä ehdit varata vakiolinjan. Pistelaskentoja on tehty 40 vuotta! Nyt onkin siis hyvä aika perustaa pistelaskentareitti tai elvyttää vanha reitti. Lisätietoa ja ohjeet sivulla: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta.

Atlasviikot kesäkuussa

Saadaanko peipon atlaskartta tänä vuonna täytettyä? Tämä selviää atlasviikoilla 12.–25.6. Atlasviikoilla kannustetaan ilmoittamaan kaikista lajeista kaikenlaisia havaintoja lintuatlakseen. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat tallentamaan atlastietoa myös tavallisista lajeista ja matalilla indekseillä, kun kaikki muutkin niin tekevät. Ilmoita siis viimeistään tuolloin havaintosi peiposta, harakasta, variksesta, pajulinnusta ja muista tutuista lajeista kaikkialta, missä liikut!

Uudistuksia tulospalvelussa

Lintuatlaksen tulospalvelun yhdistyssivulle tehtiin lisäyksiä (esim. Tringa: https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1091). Näet lajitaulukosta nyt lajin varman pesinnän sisältävien atlasruutujen määrän sekä lajin kaikkien atlashavaintoja sisältävien ruutujen määrän. Tiedot voi myös ladata tiedostoksi. Lajiriviä klikkaamalla saat tiedot kartalle. Rajaa-kenttä nopeuttaa lajihakua.

 

Atlastiedote 11.5.2023

Lintuharvinaisuuksia tuntuu tänä keväänä Suomenselältä löytyvän mukavasti, ja piristäväthän ne perusretkeilyä kummasti. Kevät kuitenkin etenee junan lailla, ja monilla lajeilla pesinnät ovat jo hyvässä vauhdissa. Siispä ei kannata unohtaa Lintuatlasta! Alla jälleen valtakunnallinen ja ajankohtainen atlasviesti hieman muokattuna Suomenselän harrastajille.

Matti H

Ajankohtaista atlaksessa

Toukokuussa lintujen muutto on parhaimmillaan ja varhaisten pesijöiden pesinnät jo täydessä vauhdissa. Muutontarkkailun ohessa kannattaakin suunnata atlasretkille. Varmista nyt atlakseen hautovien joutsenten, lokkien ja töyhtöhyyppien pesinnät. Todennäköisiä pesintöjä voi tähän aikaan etsiä esimerkiksi rastailta, peipolta ja kuovilta. Esimerkiksi siperiantavia bongatessa kannattaa huomioida pellolla pesintää suunnitteleva kuovipari. Toisaalta paikalla laulava pikkukuovi tai liro on todennäköisesti vielä muuttomatkalla, eikä siten ansaitse ykköstä suurempaa pesimävarmuusindeksiä. Muista, että kaikille pesintään viittaaville havainnoille löytyy sopiva pesimävarmuusindeksi ja havaintoja kerätään kaikista meillä pesimäaikaan tavattavista lajeista kaikkialta Suomessa.

Lappi kutsuu retkeilijöitä

Lakeudella ei taida olla myyrien suhteen erityisen hyvä tilanne, mutta Ylä-Lappiin on ennustettu kunnon myyrävuotta. Nyt jos koskaan kannattaa lähteä pohjoisen lintuja ihmettelemään ja varmistaa samalla
lintuatlakseen havainnot myyriä syövistä lajeista. Samalla voit laskea vaikkapa vakiolinjan. Toimi nopeasti, Ylä-Lapin linjavaraukset täyttyvät!

Vaikka Suomenselälläkin on vielä paljon tekemistä, etenkin Lapin atlaskartoittamiseen tarvitaan koko maan lintuharrastajien apua. Lapin kartoitustyön koordinoimiseksi on perustettu taulukko, johon voi ilmoittaa, millä Lapin suurruuduilla aikoo retkeillä. Jos tiedät jo liikkuvasi Lapissa kesällä, ilmoita siitä muillekin – näin retkeilyaikaa vapautuu kohteisiin, joissa tarve on suurin. Lisätietoa löytyy sivulta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/

Uudistuksia valtakunnallisessa tulospalvelussa

Valtakunnallisessa tulospalvelussa on nyt mahdollisuus tarkastella lajikohtaisia atlaskarttoja yhdistyksen alueella. Valitse tulospalvelussa ensin lintuyhdistys ja yhdistyssivun lajilistasta haluamasi laji. Kartta kertoo myös lajin pesintöjen varmuuden. Tämä on näppärä työkalu omien atlasretkien suunniteluun!

Lajikohtaisia pesintätietoja voit tarkastella myös Mikko Heikkisen sivulla: https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo. Valitse laji ja tarkastele sen atlashavaintojen ajoittumista sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu.

Ja tietysti kannattaa katsoa kartoitustilannetta myös yhdistyksen omilta sivuilta:
https://www.sslty.fi/havainnot/lintuatlas-2022-2025/kartoitustilanne/

Muut seurannat tukevat atlasta

Tee palvelus sekä lintuatlakselle että lintukantojemme pitkäaikaisseurannalle laskemalla vakiolinja, osallistumalla vesilintulaskentaan tai perustamalla pistelaskentareitti. Kaikista näistä lintulaskennoista saadaan tiedot myös atlakseen, joten osallistumisesta on tuplahyöty. Pistelaskenta on myös hyvin helppo tapa aloittaa linnustonseurannan laskennat. Jos tunnet lintujen laulut ja äänet, voit mainiosti osallistua pistelaskentaan. Erityisesti laskijoita kaivataan vakiolinjoille. Lisätietoja lintulaskennoista löydät Luomuksen sivuilta: https://www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta

 

Tietosuojakäytäntö ›  Rekisteriseloste ›