Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Yhdistyksen säännöt

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry:n säännöt - Hyväksytty 1.8.2016 PRH:ssa.

1. § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 

Yhdistyksen nimi on Suomenselän lintutieteellinen Yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alavus. Yhdistyksen toiminta-alue on Suomenselkä lähialueineen.

 

2.§ Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää lintuharrastusta sekä lintujen- ja luonnonsuojelua sekä toimia alueensa lintuharrastajien ja tutkijoiden yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia, kokoaa ja julkaisee lintuhavaintoja ja muuta ornitologista aineistoa, pitää arkistoa, välittää tietoa harrastajilta tieteellisiin ja muihin julkaisuihin, opastaa lintuharrastajia havainnointi- ja tutkimustoiminnassa sekä linturetkeilyssä, antaa lausuntoja, julkaisee jäsenlehteä, toteuttaa lintututkimuksia sekä toimii yhteistyössä muiden lintutieteellisten yhdistysten ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.

Yhdistys on BirdLife Suomi ry:n jäsen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia varoja jäsenmaksuin, keräyksin ja apurahoina, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä asianmukaisen luvan saatuaan järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi myös harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

 

3.§ Jäsenet 

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Yhdistyksessä voi olla varsinaisten jäsenten lisäksi perhejäseniä. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen perheenjäsen tai muu samassa taloudessa asuva. Perhejäsenellä on samat jäsenedut kuin varsinaisella jäsenellä. Perhejäsenelle ei kuitenkaan lähetetä jäsenlehteä.

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö, tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on toiminut merkittävällä tavalla alalla, jolla yhdistys toimii tai tukenut merkittävästi yhdistyksen toimintaa.

 

4.§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

5.§ Jäsenmaksut 

Varsinaisilta jäseniltä, perhejäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle erikseen päättää syyskokous. Koululaisille ja opiskelijoille voidaan määrätä muita varsinaisia jäseniä alempi jäsenmaksu.

Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

 

6.§ Hallitus 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja viidestä seitsemään varsinaista jäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, kuitenkin niin, että vuosittain on erovuorossa puolet hallituksen jäsenistä. Mikäli hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikauden avoimeksi, voidaan syys- tai kevätkokouksessa hänen tilalleen valita uusi hallituksen jäsen, kuten 11§ määrätään.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus voi nimittää yhdistykselle toiminnanjohtajan ja asettaa avukseen toimikuntia ja muita toimihenkilöitä. Hallitus vahvistaa toiminnanjohtajan tehtävät, toimikuntien ohjesäännön ja toimihenkilöiden työnjaon.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä niin haluaa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä, joista yhden tulee olla joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

7.§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin, taloudenhoitajan tai mahdollisesti valitun toiminnanjohtajan kanssa.

 

8.§ Tilikausi ja tilintarkastus 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan on annettava hallitukselle kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja. Heidän toimikautensa käsittää valintaa seuraavan tilikauden ja heidän tehtävänsä päättyy tuon vuoden tilinpäätöksen vahvistavan kevätkokouksen päättyessä.

 

9.§ Yhdistyksen kokoukset 

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous on helmi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

 

10.§ Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenlehdessä, jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostitse tai yhdistyksen verkkosivuilla. Jos kutsu esitetään ainoastaan yhdistyksen verkkosivuilla, on jäsenen halutessaan mahdollista saada kutsu myös postitetulla kirjeellä, mikäli hän sitä etukäteen hallitukselta pyytää.

 

11.§ Varsinaiset kokoukset 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:  

  1. Kokouksen avaus.

  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

  4. Hyväksytään kokouksen esityslista.

  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle.

  6. Puheenjohtajan toimikauden päättyessä valitaan puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

  7. Valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

  8. Valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, jonka tehtävä hallituksesta eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi on päättynyt kesken toimikauden.

  9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja.

  10. Valitaan yhdistyksen edustajat BirdLife Suomi ry:n edustajistoon, sikäli kun sanotun yhdistyksen säännöt valintaa edellyttävät sekä valitaan muiden tarpeelliseksi katsottujen yhdistysten kokousten edustajat.

  11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:  

  1. Kokouksen avaus

  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

  4. Hyväksytään kokouksen esityslista

  5. Esitetään

    1. Tilinpäätös

    2. Vuosikertomus

    3. Toiminnantarkastajan lausunto

  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta.

  7. Valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, jonka tehtävä hallituksesta eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi päättynyt kesken toimikauden.

  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syykokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

12.§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden välein pidettävässä kokouksissa, jolloin ehdotusten on kummassakin kokouksessa saavutettava kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä tullakseen hyväksytyksi. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt pdf-muodossa.