Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Katsaus 2004

Havainnointi

Vuonna 2004 allasalueella oli yhteensä 118 havainnointipäivää, jotka jakautuivat kalenterikuukausittain seuraavasti:

tammikuu 2     helmikuu 2     maaliskuu 4
huhtikuu 18   toukokuu 17   kesäkuu 1
heinäkuu 13   elokuu 12   syyskuu 19
lokakuu 24   marraskuu 5   joulukuu 1

 

Keskimääräinen havainnointiaika oli huhti - kesäkuussa 2 tuntia/päivä ja heinä - marraskuussa 4,5 tuntia/päivä. Havainnointiin ja/tai jäljempänä mainittuihin tapahtumiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Kimmo Hakola, Jarmo Hautamäki, Reijo Hentilä, Harri Hutri, Jorma Jänikselä, Mikko Jääskä, Jouni Kalmari, Mauri Karonen, Sisko Kimpimäki, Jukka Koivisto, Yrjö Koskimäki, Pirkko Kullas, Esko Lehtiniemi, Pekka Malmi, Martti Patteri, Esko Rajala, Kari Saarinen, Tapio Sadeharju, Heikki Saikkonen, Hannu Sillanpää ja Juha Tuomaala.

Perushavainnoinnin lisäksi Hirvijärven länsi- ja pohjoisosissa sijaitseva talvilintulaskentareitti kierrettiin 6.11. ja 27.12. Laskennat tekivät Harri Hutri ja Martti Patteri. 

Tapahtumat

Lintuaseman viralliset avajaiset pidettiin 22.5.2004 - ja tietysti sateisen harmaana ja hyytävän pohjatuulisena päivänä.

Varpulan padon "betonibunkkeri" osallistui sekä valtakunnalliseen Tornien Taistoon 8.5. että SSLTY:n omaan Syystornikisaan 5.9. Valtakunnallisessa kisassa Hirvijärvellä havaittiin 68 lajia ja sijoitus oli 92. Syystornikisassa päästiin enää 51 havaittuun lajiin, mutta se riitti kuitenkin 4. sijaan. Lisäksi lintuasemalla havainnoitiin SSLTY:n yleisinä kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä, jotka pidettiin 17.4. ja 18.9. Perinteeksi muodostunut Hirvijärvi Sprint kisailtiin 15.8. neljän joukkueen voimin ja 30.9.-1.10. asemalla järjestettiin vielä Äänien Yö-tapahtuma, jonka tarkoituksena oli syksyisen yömuuton seuranta. Kaikin puolin hienoissa puitteissa vietettyyn tapahtumaan osallistui yhdeksän henkilöä. 

Rengastukset

Laji pull fl kontr  
Antti Aholainen määrittää hömötiaisen ikää
talvilintupyynnissä 31.12.2004
Talitiainen 22
Sinitiainen 9 5 1
Viherpeippo 8
Hömötiainen 8
Urpiainen 5
Pajulintu 5
Käpytikka 3 1
Keltasirkku 1
Kirjosieppo 1
Helmipöllö 1
Lajeja 10 14 54 2

 

31.12. kontrolloitu sinitiainen oli aseman pihalla kesällä 2004 pesinyt emo ja käpytikka Mauri Korven Kuortaneella rengastama lintu. Rengastajina ovat olleet Antti Aholainen, Mauri Korpi ja Jukka Koivisto. 

HAVAINTOKATSAUS 2004

Syksy  (1.7.-31.12.)

Syyskauden kokonaislintumäärä oli koko 12-vuotisen seurantajakson suurin, sillä tilastoihin kirjattiin yhteensä 70 817 siivekästä. Lajeja nähtiin 137, mikä on hieman keskivertosyksyä vähemmän. Huomattavan suuren osan kokonaislintumäärästä muodostivat tavanomaiseen tapaan räkättirastaat, joita havaittiin ennätykselliset 41 232 lintua. Muita runsaslukuisia lajeja olivat peippo ja järripeippo (Fringilloja yhteensä 8 630 yks.), punakylkirastas (2 257) sekä sepelkyyhky (2 229). Viime vuosina kovasti vähentyneellä variksellakin meni hieman paremmin, sillä muutamina syys-lokakuun vaihteen muuttopäivinä niitä matkasi länteen n. 1 500 yksilöä. Syksyn suuria häviäjiä olivat puolestaan sirkut; pohjansirkkuja löytyi ainoastaan kolme, pajusirkkuja 58 ja keltasirkkujakin vain n. 200 lintua.

Allasalueen syksyiset sorsamuutot ovat viime vuosina olleet vaatimattomina. Syksyllä 2004 nähtiin nelisensataa puolisukeltajaa ja ainoastaan haapanan sekä sinisorsan yksilömäärät nousivat yli sadan. Myös kokosukeltajien muutto oli määrällisesti vaatimatonta, tosin jo vuosia lamassa ollut isokoskelomuutto (yht. 208 yks.) oli hieman pahimpia katovuosia vilkkaampaa. Tukkakoskelon osalta saavutettiin kuitenkin pohjakosketus, sillä yhtään ainoata yksilöä ei syksyn aikana ilmoitettu nähdyksi. Isommista sorsalinnuista laulujoutsenia havaittiin 151 ja metsähanhia 293 (lisäksi 278 isoa Anser-hanhea). Arktisia sorsia tilastoitiin n. 220 yksilöä ja ne olivat pääosin mustalintuja tai alleja.

Päiväpetolintujen muutto oli puolestaan vilkasta. Haukkojen kokonaismääräksi tuli 125, mikä on kolmanneksi korkein lukema syksystä 1993 alkaneen tilastoinnin historiassa. Varpushaukka (55 yks.) ja sinisuohaukka (19 yks.) esiintyivät jopa ennätyksellisen runsaina. Suuremmista pedoista merikotkia nähtiin yhdeksän (sekin uusi ennätys) ja maakotkia kaksi. Syyskuun alussa havaittu muuttohaukka jäi tällä kertaa syyskauden harvinaisimmaksi petolinnuksi.

Vaelluslinturintamalla oli viime syksynä rauhallista. Tiaisista liikekannalla oli useimmin pyrstötiaisia, joita nähtiin kelvolliset 389. Myös sinitiaisia laskettiin hieman normaalia enemmän (352). Hömö- (85) ja talitiaisten (228) liikehdintä oli sen sijaan vaisua. Tilhivaellus alkoi lupaavasti jo varhain syyskuussa, mutta lopahti yllättäen jo lokakuussa. Vaikka tilhien kokonaismäärä jäi täpärästi alle tuhannen linnun, keskivertosyksyn yksilömäärä sentään ylittyi reippaasti. Syys-lokakuussa nähtiin myös tavanomaiset tuhatkunta urpiaista.

Käpytikoilla oli elo-syyskuussa jonkin verran vaellushaluja; silloin niitä havaittiin 65 yksilöä. Myös muista tikoista kertyi harvakseltaan vaellushavaintoja. Pikkutikkoja nähtiin viisi (peräti kolme muuttajaa 26.9.), pohjantikkoja kaksi, palokärkiä kolme ja harmaapäätikkoja kaksi. Harmaapäätikka oli vuoden toinen uusi lintulaji allasalueelle ja jälkimmäisen yksilön näkemiseen liittyi myös tilastollinen erikoisuus. Tämä lintuaseman läheisyydessä vieraillut yksilö nimittäin istahti hetkiseksi Varpulan padon itäreunnalla sijaitsevaan sähkötolppaan, jossa on muutaman vuoden aikana levähtänyt peräti viisi Suomen seitsemästä tikkalajista!