Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Katsaus 2010

Havainnointi

Vuonna 2010 Hirvijärven alueella havainnoitiin yhteensä 153 päivänä. Kalenterikuukausittain havainnointipäivät jakaantuivat seuraavasti (suluissa vertailuna vuosi 2009):

tammikuu 6 (4)
helmikuu 5 (1)
maaliskuu 7 (6)
huhtikuu 13 (16)
toukokuu 23 (21)
kesäkuu 8 (14)
heinäkuu 18 (27)
elokuu 27 (25)
syyskuu 25 (23)
lokakuu 15 (22)
marraskuu 5 (9)
joulukuu 1 (6)

Havainnointiaktiivisuus sekä tarkkailijoiden määrä vähentyivät selvästi edellisvuodesta, ja syksyllä havainnointipäiviä oli jopa vähemmän kuin vuosina 1993 – 2009 keskimäärin.

Vuonna 2010 havainnointiin osallistuivat Seija Anthes, Kimmo Hakola, Eero Heinonen, Harri Hutri, Sari Juntunen, Jorma Jänikselä, Mikko Jääskä, Mauri Karonen, Sisko Kimpimäki, Jukka Koivisto, Ari Lähteenpää, Pekka Malmi, Raimo Palmu, Juhana Patteri, Martti Patteri, Erkki Perämäki, Jaakko Peräsalo, Ville Palokoski, Väinö Palokoski, Esko Rajala, Jukka Rintamäki, Petri Ruostetoja, Kari Saarinen, Aimo Sadeharju, Laura Sadeharju, Tapio Sadeharju, Ari Saunamäki ja Hannu Sillanpää.

Havainnointikäytännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna, joten pääosa linnuista nähtiin patopenkoilla sijaitsevilta tarkkailupaikoilta. Muutamat henkilöt harrastivat loppukesällä myös (soutu)veneilyä Hirvijärven keskiosan kahlaajasaarekkeiden tuntumassa. Lisäksi vakiolaskijat kiersivät altaan länsi-pohjoisrannoilla kulkevan talvilintulaskentareitin 6.3. ja 6.11. Vuoden 2010 joululaskenta siirtyi vuoden 2011 puolelle.

Tapahtumat

Varpulan padon ”betonibunkkeri” osallistui tavanomaiseen tapaan valtakunnalliseen tornien Taistoon 8.5. sekä Suomenselän syystornikisaan 4.9. Tornien Taistossa sijoitus oli 114. ja syystornikisassa kolmas – ja samalla toiseksi viimeinen. Lintuasemalla järjestettiin yleisölle tarkoitettuja muutonseurantoja SSLTY:n kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä 17.4. sekä 26.9. Järjestyksessään kymmenenteen Hirvijärvi Sprintiin (15.8.) osallistui vain kolme joukkuetta (yhteensä kuusi henkilöä), mutta lintulajeja nähtiin sentään 77.

Rengastukset

Seppo J. Ojala rengasti Varpulan altaan sääksireviiriltä kolme poikasta. Lintuasemalla tai tekoaltailla ei sen sijaan rengastettu lainkaan. Myöskään kontrolleja ei saatu, mutta lintuaseman ruokinnalla vieraili 13.3. renkaallinen käpytikkakoiras.

Havaintokatsaus

Kevätkausi (1.1. - 30.6.)

Kylmän ja lumisen talven positiivisimpia yllättäjiä olivat riekot, joita nähtiin helmi-maaliskuussa kolmessa eri paikassa yhteensä yhdeksän yksilöä. Varpulan padolla kierteli 27.2. peräti kuuden linnun parvi.

Kevät oli edellisten vuosien tavoin lintumäärältään ja lajivalikoimaltaankin melko vaatimaton. Harmaita hanhia nähtiin 17.-26.4. välisenä aikana 545, mikä oli sentään selvästi enemmän kuin todellisena katokeväänä 2009. Valkoposkihanhesta on viime keväinä alkanut tulla lähes vakituinen vierailija, ja 17.5. nähty paikallinen 30 linnun parvi oli kevätkertymäksi harvinaisen suuri. Myös arktisten sorsien muutto oli tavallista vilkkaampaa, sillä 26.4.-23.5. välisenä aikana havaittiin vähintään 274 allia, 79 mustalintua sekä 76 pilkkasiipeä.  Keväällä harvinaista västäräkkien parveilua nähtiin Koivukujan edustan saraikossa, jossa 2.5. vilisti 66 västäräkkiä ja 12.5. 57 keltavästäräkkiä.

Lintujen pesinnät onnistuivat vaihtelevasti. Varpuslinnuista hömö-, tali- ja sinitiaisilla oli hyvä vuosi, mutta sorsilla ja kurjella poikastuotanto jäi heikoksi. Kesällä 2009 autioitunut Hirvijärven naurulokkikoloniakin pysyi edelleen tyhjillään, mutta Varpulan altaalla yritti pesiä huonolla menestyksellä n. 110 lintua. Pikkulokkeja pesi Varpulan naurulokkikoloniassa n. 100 yksilöä, ja ilmeisesti jokunen pari myös jossain Hirvijärven turvelautoilla. Kummankin lajin poikastuotto oli vaatimaton: nuoria naurulokkeja nähtiin heinäkuun puolivälissä 17 ja pikkulokkeja 32 yksilöä. Hirvijärven ranta-alueiden neljältä viirupöllöreviiriltä ei löytynyt yhtään onnistunutta pesintää, ja kahdesta sääksireviiristäkin vain toisella pesittiin (kolme poikasta).

Syyskausi (1.7.-31.12.)

Syksyn aikana havaittiin 53846 lintua, mikä oli 10 % enemmän kuin vertailujakson 1993–2009 mediaani. 18 syksyä kestäneessä seurannassa on nyt havaittu yhteensä 913054 siivekästä.

Syksyn lintumäärissä oli suuria ryhmäkohtaisia vaihteluja. Vesilintujen osalta esiintyminen hipoi lähes katastrofia, sillä sorsien kokonaismäärä jäi vaivaiseen 491 lintuun. Alle 500 sorsan syksyä ei Hirvijärven alueella ole koettu kertaakaan aiemmin vuodesta 1993 alkaneen tilastoinnin aikana. Sorsien vähyyden taustalta löytyy ilmeisesti useampia tekijöitä: talvehtimisalueiden ankaran talven haitallinen vaikutus pesimäkantaan, heikoksi jäänyt poikastuotto, sekä päämuuttoaikoina vallinneet länsi-luoteistuulet, jotka kuljettivat arktisten sorsien päämuutot itäisemmille reiteille. Hanhien kokonaisyksilömäärä (1117 lintua) oli sen sijaan varsin tavanomainen. Lajilleen määritettyjä metsähanhia summattiin kuitenkin vain 155 yksilöä, ja päämuuttopäivänä 25.9. nähdyistä 633 hanhesta suurin osa oli ilmeisesti tundra- ja valkoposkihanhia. Kurkia nähtiin hieman keskivertosyksyä enemmän (2692 yks.).

Päiväpetolinturintamalla vietettiin kolmatta peräkkäistä alle sadan yksilön syksyä. Erityisesti varpushaukat ovat vähentyneet, sillä 2000-luvun puolivälin huippuvuosiin verrattuna muuttajamäärät ovat pudonneet puoleen. Sen sijaan muuttohaukkoja nähtiin peräti kahdeksan, mikä on syysennätys Hirvijärven alueella. Myös sinisuohaukkoja muutti yllättävän runsaasti (21 yks.). Molemmilla lajeilla pesinnät onnistui ilmeisesti hyvin pohjoisessa. Syksyn harvinaisin lintu oli puolestaan 17.9. länteen muuttanut naaraspukuinen sirosuohaukka.

Varpuslintujen pesinnät onnistuivat ilmeisen hyvin, sillä useimmilla muuton valtajaeilla yksilömäärät kasvoivat reippaasti syksyyn 2009 verrattuna. Hirvijärven alueen runsaslukuisin syysmuuttaja oli jälleen kerran räkättirastas 15491 yksilön kokonaismäärällään; seuraavat sijat kaappasivat peippo/järripeippo –lajipari (yht. 13831 yks.) ja vihervarpunen (5777 yks.). Vihervarpusten kokonaismäärä oli jopa 18 vuoden seurantahistorian ennätys.

Vaelluslajeista närhi oli syksyn kiistaton ykkönen. Niitä nähtiin ennätykselliset 835 yksilöä, ja huippupäivänä 26.9. lintuaseman yli viuhtoi peräti 305 lintua. Sadan rääkkyjän maaginen raja ylittyi myös iltapäivällä 19.9. (102 yks./4 parvea) sekä 22.9. (100 yks./18 parvea). Muutaman heikon vuoden jälkeen myös tiaisia näkyi kohtuullisesti, ja hömötiaisilla (yht. 325 yks.) runsaimpaa liikehdintää on vuodesta 1993 alkaneen tarkkailun aikana nähty vain syksyllä 2002. Suomessa suurvaellukseen yltäneitä viitatiaisia ei Hirvijärven alueelle eksynyt, mutta jotain lohtua saatiin sentään 16.10. nähdystä pähkinänakkelista.

Syksyn suurimpia floppaajia olivat hieman yllättäen tervapääskyt, joita nähtiin vain 63 lintua. Vertailujaksolla 1993 – 2009 niiden syyssumma ei ole jäänyt kertaakaan alle sadan, ja keskivertovuotenakin päästään sentään reiluun 200 yksilöön.  Myös punakylkirastaat olivat vähissä (yhteensä 554 lintua). Selitykseksi niiden vaisulle esiintymiselle voisi tarjota muuton painottumista yöaikaan. Alle 1000 punakyljen syksyjä on seurantajaksolla sattunut vain vuosina 1995 ja 2002, joten mistään kovin usein toistuvasta ilmiöstä ei ollut kysymys.