Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Katsaus 2008

Havainnointi

Havainnointipäiviä oli vuonna 2008 ennätykselliset 183. Ne jakautuivat kalenterikuukausittain seuraavasti (suluissa vertailuna vuosi 2007):

tammikuu 4 (3) toukokuu 20 (19) syyskuu 26 (25)
helmikuu 1 (2) kesäkuu 18 (11) lokakuu 22 (25)
maaliskuu 8 (6) heinäkuu 24 (24) marraskuu 11 (7)
huhtikuu 19 (16) elokuu 26 (23) joulukuu 4 (6)

 

Syyskaudella (1.7.-31.12.) havainnointia oli peräti 113 päivänä ja myös syksyn havainnointiaktiivisuus olikin koko 16-vuotisen tilastointihistorian suurin.

Lähes kaikki vuoden 2008 havainnot on ilmoitettu Tiira-järjestelmän kautta. Havainnointiin ovat osallistuneet Craig Anthes, Seija Anthes, Kimmo Hakola, Erja Halonen, Jarno Halonen, Jukka-Pekka Halonen, Miika Halonen, Soile Halonen, Pentti Hautamäki, Tapio Hautamäki, Eero Heinonen, Harri Hutri, Sari Juntunen, Jorma Jänikselä, Timo Kaitaniemi, Jouni Kalmari, Mauri Karonen, Anna-Maija Kataja, Jukka Koivisto, Riitta Koivukoski, Mauri Korpi, Tanja Korppinen, Esko Kuurila, Jarkko Laitinen, Seppo Laitinen, Pekka Malmi, Seppo J. Ojala, Veikko Pajula, Raimo Palmu, Juhana Patteri, Lauri Patteri, Martti Patteri, Erkki Perämäki, Petri Pääkkönen, Esko Rajala, Jukka Rintamäki, Kari Saarinen, Tapio Sadeharju, Hannu Sillanpää, Anitta Takala, Sanna-Kaisa Tuohimaa ja Tiina Virtanen. Suosituin havainnointimuoto oli patopenkereeltä käsin tapahtuva tarkkailu, tosin Hirvijärven keskiosan kahlaajasaarekkeilla käytiin muutaman kerran myös veneillen. Lisäksi vakiolaskijat kiersivät altaan länsi-pohjois-rannoilla kulkevan talvilintulaskentareittinsä 23.2., 1.11. sekä 26.12. 

Rengastukset

 
Jukka Koivisto rengasti lintuasemalla talvilintuja kahtena päivänä lopputalvella ja Hannu Sillanpää 22.6. turvelautoilla sekä lintuaseman pöntöissä pesivien lintujen poikasia. Rengastetuista linnuista saatiin myös neljä löytöä. Hirvijärvellä 9.7.2005 poikasena rengastetun harmaalokin rengas löytyi 25.5.2008 Laihian Kivi- ja Levalammen tekoaltaalta hanhenmetsästäjien kojun vierestä. Kova oli kohtalo myös Seppo J. Ojalan 11.7.2008 Varpulan altaan reviiriltä rengastamalla sääksen pesäpoikasella, joka löytyi kuolleena Romanian Ozale Buzau Ploestista 11.10.2008. Hirvijärven turvelautoilta 24.6.2007 rengastettu naurulokin poikanen koki puolestaan matkansa pään törmätessään autoon Tanskan Jyllannissa 11.9.2008. Turvelautoilta 22.6.2008 rengastettu toinen naurulokin poikanen näyttää sentään pärjäilleen paremmin, sillä se kontrolloitiin 29.11.2008 elävänä Skotlannissa Aberdeenshiren Grampian Regionilla.

Vuoden 2008 osalta lajikohtainen rengastustilasto näyttää tältä:

Naurulokki 52
Kirjosieppo 17
Urpiainen 8
Keltasirkku 4
Harmaalokki 3
Hömötiainen 2
Käpytikka 1
Viherpeippo 1
Yhteensä 88

 

Tapahtumat

Varpulan padon "betonibunkkeri" osallistui tapansa mukaan 3.5. sekä valtakunnalliseen Tornien Taistoon että suomenselkäläisten omaan tornikisaan. Bunkkerin lajimääräksi tuli 78 lajia, jolla valtakunnan sarjassa lohkesi 74. ja Suomenselän sarjassa kolmas sija. Kolmossijalle päädyttiin myös 6.9. jär-jestetyssä SSLTY:n omassa syystornikisassa 54 havaitulla lajilla. Lintuasemalla havainnoitiin lisäksi SSLTY:n yleisinä kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä 19.4. sekä 27.9. Järjestyksessään kymmenes Hirvijärvi Sprint kisailtiin 17.8. viiden joukkueen (yhteensä 11 henkilöä) ja 86 lintulajin voimin. Kisaviikonlopun ohjelmaan sisältyivät muodollisesti myös SSLTY:n kesäpäivät 16.-17.8., mutta niihin taisi osallistua lauantain puolella vain yksi henkilö. 

HAVAINTOKATSAUS 2008 

Kevätkausi (1.1. - 30.6.)

Harmaita hanhia nähtiin kevään aikana 6.-27.4 välisenä aikana kohtuulliset 778 yksilöä. Lajilleen määritettyjen lintujen joukossa oli 382 metsähanhea, kuusi merihanhea ja yksi lyhytnokkahanhi. Lisäksi nähtiin kuusi kanadanhanhea ja kolme valkoposkihanhea. Pienemmistä sorsalinnuista mustalinnun kevätmuutto oli tavanomaista runsaampi, sillä 24.4.-21.5. välisenä aikana niitä havaittiin vähintään 76 yksilöä.

Kurkien liikehdintä oli huhtikuun alusta aina toukokuun lopulle asti varsin vilkasta ja niiden kokonaismäärä nousi 673 lintuun. Kahlaajista pikkukuovit yllättivät 8.5. ennätysrunsaalla iltamuutollaan (34 yksilöä kuudessa parvessa) ja vesipääskyjäkin nähtiin 24.5.-8.6. välisenä aikana 20 lintua (suurin parvi 11 yks.). Valtakunnan tason harvinaisuuksia ei kevään aikana tavattu, mutta 3.5. Tornien Taistossa nähty vaalea merikihu on altailla kevätmuuttajana erikoinen vieras. Samaan sarjaan kuului myös 19.4. ja 15.6. eri puolilla Hirvijärveä tepastellut fasaanikoiras. Erityismaininnan ansaitsee vielä Varpulan patopenkalla 8.6. sirissyt pensassirkkalintu, joka oli toinen allasalueelle uusista lajeista vuonna 2008. Lisäksi lämpimän kevään seurauksena kirjattiin usealle lajille paikallisia saapumisennätyksiä.

Kolmannen Atlas-kesän merkittävintä antia olivat alueen ensimmäinen varmistettu kanadanhanhen pesintä sekä kesä-elokuussa Hirvijärven puolella piileskellyt kaulushaikara. Vuosittain seuratuista pesi-mä-lajeista naurulokin kanta jatkoi kasvuaan ja Hirvijärven turvelautoilla sijaitsevasta koloniasta laskettiin 22.6. 470 ad.-lintua. Naurulokkien poikastuotto oli tänäkin kesänä vaatimaton, sillä poikasia löytyi kesäkuun lopulla rengastusten yhteydessä vain 52 yksilöä. Pikku-lokkeja pesi Hirvijärven puolella n. 20 paria ja Varpulalla n. 40 paria. Niiden pesimätulos oli erittäin heikko, sillä keskikesällä havaittiin koko allasalueella vain seitsemän nuorta pikkulokkia. Pesimättömiä harmaalokkeja parveili loppukesällä yli 700 yksilöä, mutta Seinäjoki-Nurmon biojätekaatopaikan sulkemisen jälkeen niiden määrä laski syksyyn mennessä runsaaseen 400 lintuun. 

Syyskausi (1.7.-31.12.)

Syksyn kokonaislintumäärä oli 48882 yksilöä, mikä oli 10 % vähemmän kuin seurantajakson 1993-2007 mediaani. 16 syksyn teho-seurannassa on nyt havaittu yhteensä 823935 siivekästä.

Ennätyksellisestä havainnointitehosta huolimatta lintusyksy jäi niin määrällisesti kuin rariteettienkin suhteen vaatimattomaksi. Sateinen ja viileä kesä lienee haitannut monien lajien pesintää, joten huono pesimätulos heijastui syksyllä suoraan muuttajien/vaeltajien yksilömääriin. Jossain idän suunnalla pesimäajan olosuhteet olivat kuitenkin paremmin kohdallaan, sillä loppukesästä lähtien eteläisessä Suomessa havaittiin poikkeuksellisen runsaasti mm. tikkoja ja hippiäisiä. Tämä invaasio ulottui varsinkin tikkojen osalta myös Hirvijärvelle.

Syksyn 2008 runsaslukuisimpia lintuja olivat perinteiseen tapaan räkättirastas (yhteensä 10030 yks.), punakylkirastas (8552 yks.) sekä lajipari peippo/järripeippo (10400 yks.). Muut vähintään 1000 linnun kokonaismäärään yltäneet lajit olivat vihervarpunen (2976 yks.), kurki (2856 yks.) ja sepelkyyhky (1311 yks.). Rastaiden, peippolintujen sekä vihervarpusen esiintyminen oli tavanomaista runsaampaa ja varsinkin punakylkirastaiden muutto oli muutamana aamuna todella vilkasta (huippuna 3100 m 22.9.).

Isommista linnuista näyttävimmin olivat esillä harmaat hanhet ja laulujoutsenet. Anser-hanhia havaittiin yhteensä 1291 ja kaikki lajilleen määritetyt olivat metsähanhia. Arktisille hanhille lankesi tällä kerralla vain statistin osa, josta vastasi lännestä lokakuun 7. päivän iltana paikalliseksi laskeutunut 55 valkoposkihanhen lauma. Laulujoutsenia summattiin syksyn aikana Hirvijärven oloissa ennätykselliset 198 yksilöä. Pienempien sorsalintujen osalta syksy jäi keskimääräistä heikommaksi, sillä puolisukeltajien kokonaismäärät olivat n. 20 % ja kokosukeltajien n. 10 % mediaaniarvoja pienempiä. Heinäkuun toistuvista pudotuskeleistä huolimatta kahlaajiakin nähtiin tavallista vähemmän (402 yksilöä), eikä vähälukuisista arktisista kahlaajista (mm. punakuiri ja tundrakurmitsa) tehty kuin muutama havainto. Päiväpetolintujen muutto oli sikäli erikoinen, että syksyn paras muuttopäivä oli jo 17.8. (n. 40 muuttavaa/paikallista haukkaa). Petojen kokonaismäärä (104 yksilöä) oli n. 30 % keskimääräistä suurempi, mutta kuitenkin pienin viiteen vuoteen.

Vaelluslintusyksystä tuli onneksi mielenkiintoinen. Ensin idän ja myöhemmin lännen suunnalta ryntäilleitä käpytikkoja havaittiin 572 yksilöä - eli enemmän kuin kertaakaan syksyyn 1993 ulottuvan tilastoinnin aikana. Myös muita tikkoja oli vaelluksella mukavasti: palokärkiä nähtiin 14, pohjantikkoja 11, pikkutikkoja neljä ja harmaapäätikkoja kaksi. Komeaa tikkarynnistystä juhlistettiin 4.10. vielä yhdellä valkoselkätikalla, josta tuli 227. allasalueella havaittu lintulaji.

Tikkojen ohella myös närhien (yht. 202 yks.), kuusitiaisten (yht. 47 yks.) ja käpylintujen (345 yks.) liikehdintä oli selvästi keskivertosyksyä vilkkaampaa. Lähinnä heinä-elokuussa taivaalta kuului pikkukäpylintujen kilkutuksen joukosta jokunen kirjosiipikäpylinnun lentoääni ja viiden yksilön isokäpylintuparvikin nähtiin 26.7. Kuusitiaisten aktiivisuudesta huolimatta tiaisvaellus jäi jo kolmantena peräkkäisenä syksynä heikoksi, sillä valtalajeihin kuuluvien tali-, sini- ja hömötiaisten esiintyminen oli niukinta, mitä Hirvijärvellä on tähän mennessä koettu.

Syksyjen 1993-2008 aineiston perusteella runsastuneita lajeja ovat olleet metsähanhi, laulujoutsen, harmaalokki, naakka ja mustarastas. Naakalla esiintymishuiput osuivat vuosiin 2004 ja 2005, jonka jälkeen muuttajamäärät jostain syystä putosivat alle puoleen. Naakkojen muuttohalut ovat ehkä leutojen talvien myötä vähentyneet, sillä pesimäkanta lienee jatkanut runsastumistaan myös viime vuosina. Laulujoutsenen, metsähanhen, määrittämättömien isojen Anser-hanhien ja mustarastaan yksilömäärät ovat puolestaan kasvaneet seurannan aikana varsin tasaisesti.

Syksyn 2008 suuria häviäjiä olivat jo aiemmin mainittujen tiaisten ohella alli, räystäspääsky, metsä- ja niittykirvinen, tilhi, varis, punatulkku sekä keltasirkku. Allia ja niittykirvistä lukuun ottamatta kaikkien muiden lajien yksilömäärät näyttävät olevan vääjäämättömässä laskussa; variksen ja keltasirkun yksilömäärät olivat nyt jopa ennätyksellisen pieniä. 

Tilastotietoja

Seuraavissa linkeistä löytyy esimerkkejä muutonseurannan tuloksista:

Vesipääskyn yksilömäärät keväällä vuosina 1994-2008
Punatulkun ja keltasirkun yksilömäärät syksyllä vuosina 1993-2008

Kuvat ja tekstit: Harri Hutri