Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Pöllöt

Suomenselän pöllölajit

Suomenselällä tavataan kaikkia Suomessa pesiviä pöllölajeja. Tavallisimpia lajeja ovat huuhkaja, varpuspöllö, viirupöllö, sarvipöllö, suopöllö ja helmipöllö. Eteläinen lehtopöllö pesii hyvin harvalukuisena alueen eteläisimmissä kunnissa, muualla sen esiintyminen on satunnaista. Pohjoisen pöllölajit hiiripöllö ja lapinpöllö pesivät Suomenselällä vain erityisen hyvinä myyrävuosina, silloinkin harvalukuisina. Sen sijaan vaellukselle lähteneitä lintuja pääsee todennäköisemmin näkemään, kun niitä syksyllä ilmaantuu Suomenselänkin maisemiin. Ainoastaan vaeltavana tavataan arktista tunturipöllöä, joka lähes joka talvi ilmaantuu suurille peltolakeuksille Ilmajoen ja Lapuan-Kauhavan Alajoelle.

Huuhkajien määrä on pysynyt Suomenselällä melko vakaana ja vainon loputtua se on uskaltautunut laajoilta metsäalueilta pesimään lähemmäksi ihmisasutustakin. Voimakkain pesimäkanta on alueen länsiosissa. Kuusikoiden viheltelijä varpuspöllö on osoittautunut aiemmin luultua yleisemmäksi. Siitä on alettu saada enemmän pesimähavaintoja, kun metsiin alettiin viedä tälle lajille kelpaavia paksuetuseinäisiä pökkelöpönttöjä. Myös viirupöllö on runsastunut pöntötyksen ansiosta ja laji on todennäköisesti hyötynyt myös metsien rakenteen muutoksesta niiden tultua avoimemmiksi. Hakkuuaukot ja taimikot tarjoavat myös hyviä elinpaikkoja myyrille ja näin ravintoa pöllöille. Vahvin viirupöllökanta on Suomenselän eteläisissä kunnissa. Sarvipöllö on erikoistunut saalistamaan avomailla ja niinpä se pesii meillä yleensä peltojen liepeillä olevissa metsiköissä. Sen kannanvaihtelut ovat voimakkaita riippuen myyrätilanteesta. Näin on myös sarvipöllön sukulaislajilla, suopöllöllä. Nimestään huolimatta suopöllö pesii Suomenselällä pääasiassa peltoalueilla ja Etelä-Pohjanmaan peltolakeudet ovatkin maamme parhaita suopöllöalueita. Helmipöllö on metsiemme peruspöllö ja esiintyy Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen tunnuslogossakin. Sen kannat vaihtelevat myös myyrätilanteen mukaan, mutta näyttää siltä, että aiempien vuosien runsauteen se ei enää yllä. Tähän lienee syynä metsiemme pirstoutuminen, jonka yhtenä seurauksena pienikokoinen helmipöllö joutuu helpommin muiden petojen saaliiksi.

Pöllöseurantaa Suomenselällä

Pöllöt ovat kuuluneet yhtenä keskeisenä lintuharrastusmuotona Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen (SSLTY) toimintaan sen alkuajoista 1960-luvulta lähtien. Onpa alueen harrastajista jotkut edenneet pöllötutkijoiksi asti. Metsiin on viety suuret määrät pönttöjä ja pöllöjen pesintää on seurattu ja poikasia rengastettu innokkaasti. Viime vuosina pöllönpönttöjä ja muita pesäpaikkoja on tarkastettu yli 2500 kappaletta/vuosi. Nykymuotoisena, vertailukelpoisena pöllöseurantaa on Suomenselällä tehty vuodesta 1976 lähtien. Siinä tiedot pöllöjen esiintymisestä ja pesinnästä kerätään omalla lomakkeellaan tai vapaamuotoisesti lähetettynä. BirdLife Suomen Tiira-tietokanta on nykyään myös keskeinen tiedonlähde. Tiedoista kootaan vuosittainen raportti, joka julkaistaan ’Suomenselän Linnut’ -lehdessä.

Pöllöt harrastuksena

Pöllöjä voi harrastaa monella tavalla. Perinteisesti pöllövuoden aloittaa kuunteluretket keväällä, kun pöllöt aloittavat soidinääntelynsä. Kuuntelun kannalta parhainta keliä on pikkupakkanen ja tyyni tai heikkotuulinen sää, jolloin pöllöt ovat paremmin äänessä ja helpommin kuultavissa. Kuunteluretkiä kannattaa tehdä myös alkukesällä, jolloin muiden yölaulajien ohella voi kuulla sarvipöllöpoikueiden äänekästä kerjäyshuutoa. Kolopöllöille voi rakentaa pönttöjä ja viedä niitä maastoon. Siihen on kuitenkin hyvä olla maanomistajan lupa ja vähänkin suurempia määriä vietäessä kannattaa olla yhteydessä seudun muihin pöllöharrastajiin, ettei sotke heidän tutkimuksiaan eikä turhaan tehdä päällekkäistä pöntötystä. Löytämistään pöllönpesistä voi ilmoittaa lähimmälle rengastajalle. Ja tiedot pesinnöistä ja reviireistä lähettää SSLTY:n pöllövastaavalle tai tallentaa ne Tiiraan.

Tapio Koskela

Lisätietoa pöllöistä:
- Helo, Pekka 1984: YÖN LINNUT – Kirja Suomen pöllöistä. –Kirjassa on myös hyvät pöllönpönttöjen teko-ohjeet. Niitä löytyy myös BirdLife Suomen www-sivuilta
- Saurola, Pertti (toim.) 1995: SUOMEN PÖLLÖT.
–Kirjaan kuuluu myös CD, jolla on pöllöjen ääniä.
- Suomenselän pöllöistä on lisätietoa ’Suomenselän linnusto’ -kirjassa (sivut 101-111)
- ’Suomenselän Linnut’ -lehdessä on ilmestynyt lukuisia pöllöihin liittyviä kirjoituksia.