Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Katsaus 2009

Havainnointi

Vuonna 2009 havainnointiaktiivisuus oli edelleen huippuluokkaa. Havainnointipäiviä oli 180, mikä oli vain kolme päivää vähemmän kuin ennätysvuonna 2008. Kalenterikuukausittain havainnointipäivät jakaantuivat seuraavasti (suluissa vuosi 2008):

tammikuu 6 (4)
helmikuu 5 (1)
maaliskuu 6 (8)
huhtikuu 16 (19)
toukokuu 21 (20)
kesäkuu 14 (18)
heinäkuu 27 (25)
elokuu 25 (26)
syyskuu 23 (26)
lokakuu 22 (22)
marraskuu 9 (11)
joulukuu 6 (4)

Poikkeuksellisen aktiivinen kahlaajamuuton seuranta teki heinäkuusta hieman yllättäen vuoden suosituimman havainnointikuukauden.

Lähes kaikki vuoden 2009 havainnot on ilmoitettu Tiira-järjestelmän kautta. Havaintoarkiston kartuttamiseen osallistuivat seuraavat henkilöt: Seija Anthes, Timo Haapala, Mikko Haapoja, Kimmo Hakola, Jarno Halonen, Miika Halonen, Eero Heinonen, Hannu Hirsimäki, Harri Hutri, Sari Juntunen, Jorma Jänikselä, Mikko Jääskä, Timo Kaitaniemi, Jouni Kalmari, Mauri Karonen, Sisko Kimpimäki, Jukka Koivisto, Matti Korpi, Mauri Korpi, Tanja Korppinen, Ville Kultti, Jouni Laaksamo, Pekka Malmi, Seppo J. Ojala, Marjo Ojanperä, Raimo Palmu, Juhana Patteri, Martti Patteri, Erkki Perämäki, Jaakko Peräsalo, Petri Pääkkönen, Esko Rajala, Jukka Rintamäki, Kari Saarinen, Tapio Sadeharju, Ari Saunamäki, Anitta Takala ja Pertti Uusivuori.

Pääasiallinen havainnointitapa oli perinteinen patopenkereellä seisoskelu. Muutamat henkilöt harrastivat loppukesällä myös (soutu)veneilyä Hirvijärven keskiosan kahlaajasaarekkeiden tuntumassa. Lisäksi vakiolaskijat kiersivät altaan länsi-pohjoisrannoilla kulkevan talvilintulaskentareitin 21.2., 30.10. sekä 26.12.

Tapahtumat

Vuoden 2009 merkittävimmät lintuaiheiset kilpailut olivat valtakunnallinen tornien Taisto/Suomenselän tornikisa 9.5. ja Suomenselän syystornikisa 5.9. Varpulan padon "betonibunkkeri" osallistui tapansa mukaan kevään valtakunnalliseen Tornien Taistoon sekä kumpaankin suomenselkäläisten tornikisaan. Molemmissa tapahtumissa sää oli poikkeuksellisen ankea, mistä johtuen bunkkerin sijoitukset eivät olleet kaksisia. Valtakunnallisen Tornien Taiston kaatosateessa nähdyillä 62 lajilla vajottiin 176. sijalle ja SSLTY:n syystornikisassa tuulensuojassa lintuaseman rannassa kuikuillut joukkue suljettiin koko kilpailusta…

Lintuasemalla järjestettiin yleisölle tarkoitettuja muutonseurantoja SSLTY:n yleisinä kevät- ja syysmuutontarkkailupäivinä 19.4. ja 26.9. Järjestyksessään kymmenes Hirvijärvi Sprint kisailtiin 16.8. sateisessa ja tuulisessa säässä neljän joukkueen (yhteensä 11 henkilöä) ja 63 lintulajin voimin.

Rengastukset

Jukka Koivisto rengasti lintuasemalla kolmena päivänä (helmi-, syys- ja marraskuussa).
Lajikohtaiset rengastusmäärät olivat seuraavia, kaikki aikuisia yksilöitä:

Viherpeippo 42
Talitiainen 21
Sinitiainen 13
Keltasirkku 3
Käpytikka 1
Hömötiainen 1
Yhteensä 81
                    
                                

Lisäksi Mauri Korpi rengasti rantametsiköiden kahdelta viirupöllöreviiriltä kuusi pesäpoikasta ja Seppo J. Ojala Varpulan altaan sääksireviiriltä kolme pesäpoikasta. Yhtään kontrollia allasalueella rengastetuista linnuista ei vuonna 2009 saatu.

Havaintokatsaus

Kevätkausi (1.1. - 30.6.)

Kevät oli niin lintumäärältään kuin lajivalikoimaltaankin vaatimaton. Lopputalven ja alkukevään lumisuuden myötä saatiin kuitenkin pieni tuulahdus vanhoista hyvistä ajoista, sillä töyhtöhyyppiä muutti huhtikuussa viitenä tarkkailuaamuna yli 400 yksilöä. Tarkemmin seuratuista lajeista kurkien ja hanhien muutto oli vaisua: 5.-25.4. välisenä aikana havaittiin yhteensä 216 kurkea ja 319 (metsä)hanhea. Pienen positiivisen yllätyksen tarjosi 12 paikallisen valkoposkihanhen parvi 18.5.

Neljäs Lintuatlaskesä tuotti lähinnä täydennyksiä pesimävarmuusindekseihin. Heinäkuun puolivälissä Hirvijärventiellä lepäillyt kehrääjäkoiras oli yksi kesän mielenkiintoisimmista linnuista, sillä edellisen kerran laji on näyttäytynyt alueella syksyllä 1994. Alkukesän kylmyys verotti ainakin lintuaseman ympäristössä pesivien talitiaisten poikueita, ja Hirvijärven puoleinen 300-400 linnun naurulokkikoloniakin autioitui jostain syystä kokonaan. Pikkulokeilla pesinnät sujuivat hieman paremmin, sillä tekoaltaiden n. 50 parin kanta tuotti vähintään 34 lentopoikasta. Petolinnuilla pesintämenestys oli vaihteleva. Molemmat Hirvijärven rantaalueilla pesineet viirupöllöparit tuottivat kolme poikasta, mutta kahdesta sääksiparista vain toisen pesintä onnistui (kolme poikasta).

Syyskausi (1.7.-31.12.)

Syksyn aikana havaittiin 35273 lintua, mikä on 32 % vähemmän kuin vertailujakson 1993-2008 mediaani. Määrällisesti heikompia lintusyksyjä on Hirvijärven alueella ollut vain vuosina 1997 ja 2002. 17 syksyä kestäneessä tehoseurannassa nyt havaittu yhteensä 859208 siivekästä.

Syyskauden vähälintuisuuden taustalla oli varpuslintujen niukkuus. Yleensä runsaimpiin muuttajiin kuuluva räkättirastas romahti nyt aivan totaalisesti, eikä naurettavalla 4886 linnun kokonaismäärällä ylletä edes normaalisyksyn yksittäisten huippupäivien tasolle! Näin heikot räkättimuutot ovat Hirvijärven alueella harvinaisia, sillä vain syksyllä 1998 laji on ollut vielä vähälukuisempi (4564 yksilöä). Räkättirastaan lisäksi myös västäräkin, hippiäisen, hömötiaisen, sinitiaisen, talitiaisen, korpin, vihervarpusen, hempon, punatulkun ja keltasirkun kokonaismäärät jäivät alle puoleen tavanomaisesta. Sini- ja talitiainen sekä punatulkku olivat viime syksynä jopa ennätyksellisen vähälukuisia. Mediassa taantumisellaan julkisuutta saaneen viherpeipon tilanne ei sen sijaan vaikuttanut huolestuttavalta, sillä 260 linnun kokonaismäärä oli lähes tavanomaista 2000-luvun syksyjen tasoa.

Vaisun varpuslintumuuton tähtikaartiin nousivat tällä kerralla peipot. Päämuuttopäivänä 20.9. kohtalainen lounaistuuli toi muuttoparvet alas korkeuksista, ja Varpulan padolta laskettiin aamupäivän aikana Hirvijärven oloissa ennätykselliset 5100 lintua. Lupaava alku herätteli toiveita näyttävästä Fringilla-syksystä, mutta lopulta kävi kuitenkin toisin. Peipot vähenivät huippupäivän jälkeen nopeasti, ja järripeippomuutto pysyi vaisuna koko syksyn ajan. 12200 Fringillan kokonaismäärä oli kuitenkin keskivertosyksyä parempi ja yksi harvoista syyskauden 2010 ilonaiheista varpuslinturintamalla.

Isompiin lintuihin lama ei näyttänyt iskeneen yhtä pahasti kuin varpuslintuihin. Sorsalinnuista hanhia nähtiin n. 1200, mikä on hieman tavanomaista enemmän. Valtalajina oli metsähanhi, joita määritettiin yhteensä 706 yksilöä. Lokakuun loppupuolella muutti parin viikonlopun aikana myös 94 valkoposki- ja 263 sepelhanhea. Myös sorsia nähtiin syksyn aikana vähän normaalia runsaammin. Isokoskeloilla (yhteensä 480 lintua) muutto oli jopa runsainta 14 vuoteen. Kurkia nähtiin vain 511 yksilöä, ja edellisen kerran alle tuhannen linnun syysmuuttoa on jouduttu todistamaan syksyllä 2002.

Päiväpetolintujen muuttajamäärät olivat hyvin tavanomaisia, mutta viiden edellisen syksyn ajan vallinnut korkeasuhdanne näyttää väistämättä olevan historiaa. Erityisesti sinisuohaukat ja piekanat olivat viime syksynä vähissä. Kotkatilasto oli kuitenkin mukavaa luettavaa, sillä loppusyksyllä nähtiin enemmän tai vähemmän paikallisina neljä maa- ja viisi merikotkaa. Lisäksi altailla kierteli heinäkuussa esiaikuinen kiljukotka (kyseessä ei kuitenkaan ollut virolainen "satelliittikotka").

Heinäkuun herkeämätön kahlaajaseuranta muutti aika lailla käsitystä punakuirin syysmuutosta Seinäjoen seudulla. Tavanomaisten yksittäisten lintujen sijaista kuireja nähtiin 15.-28.7. välisenä aikana 149 yksilöä; lisäksi 25.-26.7. havaitusta 86 isosta kahlaajasta suurin osa lienee ollut punakuireja. Muista valovoimaisemmista lajeista isosirrejä summattiin 34 ja tundrakurmitsoja 79. Loppukesällä Hirvijärven vedenpinta oli poikkeuksellisen alhaalla, joten potentiaalisia kahlaajarantoja ja -karikoita oli jopa kilometritolkulla. Pieniä kahlaajaparvia - varsinkin tyllejä, valkovikloja ja suosirrejä - kiertelikin altaalla loppukesästä aina rantojen jäätymiseen asti, mutta niistä huolimatta kahlaajien kokonaismäärä (n. 1500 lintua) ei noussut niin suureksi, kuin muuttokauden alussa heinäkuussa odotettiin.

Vaelluslintusyksy sujui vaisuissa merkeissä, sillä vain käpytikalla, närhellä ja käpylinnuilla liikehdintä oli hieman normaalisyksyä vilkkaampaa. Heikoimmin meni tiaisilla, joiden kokonaismäärä putosi ensimmäisen kerran 17-vuotisen seurannan aikana alle 500 yksilöön. Sinitiaisilla syysesiintyminen alkoi olla jo lähes katastrofaalista luokkaa (yhteensä vain 90 lintua).

Seuraavassa esimerkkejä syysseurannan perusteella runsastuneista ja vähentyneistä lajeista: