Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Yhdistys

Lintuharrastus on hauskaa ja hyödyllistä !!!

Toimialue
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n toimialueeseen kuuluu 22 nykyistä kuntaa ja entinen Jalasjärven kunta (nykyisin osa Kurikkaa) Länsi-Suomen läänistä. Yhdistys on perustettu 18.5.1964 Töysän Tuurissa, kauppias Hautalan salissa. Yhdistys on järjestyksessään maamme kolmas paikallisyhdistys. Perustajajäseniä ovat mm. Hannu Hautala, Erkki Kellomäki ja Risto Saarinen. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut alun 14 jäsenestä 374 jäseneen (31.12.2010).

Millaista maastoa Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen toimialue on? Pääosa toimialueesta on Etelä-Pohjanmaan luonnonmaantieteellistä aluetta. Tasangot ja lakeudet ovat seudulle tyypillisiä. Peltojen reunustamat, hitaasti virtaavat joet halkovat maisemaa. Hanhi- ja joutsenparvet saapuvat keväisin tulvivien jokien muodostamille tulva-altaille matkalla pohjoisen pesimäpaikoilleen. Ilmajoen, Lapuan ja Kauhavan seudulla ovat laajimmat yhtenäiset peltoalueet latoineen ja kytösaunoineen. Nämä pellot ruokkivat myös suuren osan koko Suomen tuulihaukkakannasta. Etelä-Pohjanmaan koillisosaa kutsutaan järviseuduksi. Mm. Lappajärvi ja Evijärvi mustatiiroineen ovat tätä lakeuden ja Suomenselän vaihtumisaluetta.

Alavuden, Kuortaneen ja Lehtimäen seudulla Pohjanmaan tasaisuus muuttuu selvästi Suomenselän vedenjakajaksi. Maasto kohoaa yli sataan metriin ja joet ohjautuvat Pohjanlahteen tai Järvi-Suomeen laskeviin jokiin. Karu maaperä ja kylmemmän ilmaston työntyminen näillä kohdin poikkeuksellisen etelään antavat luontoon pohjoista leimaa. Maisemaa hallitsevat suot ja karut männiköt. Yhdistyksen toimialueen kaakkoisosa (Keuruu, Mänttä ja Vilppula) kuuluu maisemallisesti vaihtelevampaan Järvi-Suomeen. Vesistöjen ja metsien runsaus on silmiinpistävää. Pohjoiset ja eteläiset lintulajit kohtaavat Suomenselällä. Tähän vaikuttavat osin alueen suot. Pohjanmaan aapasuovyöhyke ulottuu yhdistyksen pohjois- ja koillisosiin, esimerkiksi Vimpelin, Perhon ja Kinnulan seudulle. Muualla suot ovat pääasiassa Sisä-Suomen keidassoita tai Rannikko-Suomen kermikeitaita. Suot ovat valtaosin rämeitä ja nevoja. Korpia on vähän, lettoja tuskin ollenkaan. Metsät alueellamme ovat valtaosiltaan karuja kangasmetsiä muuttuen eteläosissa hieman rehevämmiksi.

Toiminta
Yhdistyksen toiminta on pyörinyt pitkälti lehden tekemisen parissa, mikä onkin ollut järkevää ottaen huomioon laajan alueen ja vähäisen asukasmäärän. Yhdistyksemme jäsenet toimivat pienissä porukoissa ympäri aluettamme ja raportoivat havainnoistaan nopeasti yhdistyksen eri vastaaville. Nämä kirjoittavat jutut lehteen ja näin saamme aina tuoreen aineiston ja palautteen yhdistyksen jäsenille. Viime vuosina on lisätty yhdistyksen tapahtumiin paikallisesti suunniteltuja retkiä ja yleisötilaisuuksia muun muassa valtakunnallisina kevätmuuttopäivinä sekä kaikille jäsenille suunnattuja kokouksia, retkiä ja erilaisia lintutapahtumia. Lisäksi yhdistys järjestää jäsenille suunnattuja linturetkiä 1-2 kertaa vuodessa. Retkikohteet ovat joko Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Baltian maissa.

Tutkimus
Yhdistys on osallistunut valtakunnallisiin tutkimuksiin, kuten linjalaskentoihin ja talvilintulaskentoihin aktiivisesti. Toiminnan perustana ovat omat harrastajapohjalla toimivat tutkimukset, joita on tehty koko yhdistyksen toiminnan ajan. Haukat ja pöllöt ovat olleet aina lähellä yhdistyksen jäsenten sydäntä. Molemmista lajiryhmistä löytyy mittavat havaintosarjat lajien pesinnästä yhdistyksen alueella. Lisäksi yhdistyksen aktiivit seuraavat muuttolintujen saapumista ja lähtemistä keväisin ja syksyisin. Rengastustoiminta pyörii vilkkaasti yhdistyksen jäsenten toimesta, sadat linnut saavat renkaan jalkaansa.

Julkaisut
Yhdistyksen työ on ollut monessa suhteessa uraa uurtavaa, erityisesti julkaisutoiminnan alalla. Suomen ensimmäinen aluelintulehti "Suomenselän Ornitologi" ilmestyi vuonna 1966 monistemuodossa. Parin vuoden kuluttua se sai painoasuisena nimen "Suomenselän Linnut". Jo 51 vuosikerran ajan julkaisu on ollut maamme säännöllisimmin ilmestyvä lintulehti. Lisäksi yhdistys on julkaissut kaksi opasta (Harrasta lintuja, vuonna 1983 ja Suomenselän lintupaikkaopas, vuonna 1994) sekä vuonna 1999 340-sivuinen Suomenselän Linnusto -kirjan, johon on kerätty lähes kaikki lintutietous alueeltamme.

Suomenselän Linnut ilmestyy säntillisesti 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys-lokakuussa ja joulukuussa. Suomenselän Linnut -lehdessä julkaistavat katsaukset ovat aina tuoreita. Esimerkiksi kevätmuuttokatsaus ilmestyy jo saman vuoden joulukuussa, haukkakatsaus ennen uutta pesimäkautta, lintuhavainnot tammi-maaliskuulta saman vuoden kesäkuun alussa jne. Vuosikerta sisältää sivuja noin 200.