Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Seinäjoki

Kyrkösjärvi

Allas on kevään sulista aina syksyn jäiden tuloon asti alueellisesti merkittävä vesi- ja rantalintujen levähdyspaikka. Kesällä se on runsaslajinen ja -parinen vesi- ja kahlaajalintujen levähdyspaikka. Altaan keskiosan turvesaarekkeet ovat erityisesti lintujen suosiossa. Altaan säännöstelyväli on2 m ja pohjasta 50% on turvemaata. Lintujen havainnointi on helppoa allasta ympäröiviltä penkereiltä sekä pääosin toistaiseksi rakentamattomana säilyneiltä rannoilta. Kesäkauden edustavan vesi- ja rantalinnuston mausteena ovat mm. mustatiira, lapintiira, uivelo, mustalintu, pilkkasiipi sekä ruskosuohaukka. Keväällä ja syksyllä voi nähdä arktisia hanhia, vesilintuja ja kahlaajia. Syysmuutolla levähtävinä ovat mm. valkoposkihanhi, lapasotka ja erityisesti kahlaajat kuten iso-, ja kuovisirri, jänkäsirriäinen, tundrakurmitsa, karikukko ja vesipääsky. Tavallisia kahlaajia on runsaasti, parhaana päivänä 500 yksilöä ja 13 lajia.

Sijainti: Altaan länsireunalle pääsee Seinäjoki-Jalasjärvi tieltä (vt 19) kääntymällä altaan täyttökanavan vierestä Kiviniementielle ja siltä pian oikealle. Pieni hiekkatie kulkee täyttökanavan varressa altaalle ja Kattilavuoren suojelualueella saakka. Tänne pääsee henkilöautolla ainakin sulan maan aikana. Altaasta puolet on Ilmajoen kunnan alueella. Altaan Seinäjoen puolelle (itäpuolelle) pääsee em. valtatieltä kääntymällä voimalaitoksen kohdalta tai vähän pohjoisempaa Bullerintietä.

Haukilampi-Murtomaanneva

Neva on soidensuojelualue, joka rajoittuu idässä Haukilampeen ja lännessä Liikapuron tekojärveen. Alue on moni-ilmeinen suobiotyyppi vesialueineen. Murtomaannevalle kannattaa mennä tutustumaan touko-kesäkuussa. Nevan pesimälinnustoon kuuluvat joutsen, pikkukuovi, liro, valkoviklo, metsäviklo, kurki, harmaa-, ja naurulokki, kapustarinta, keltävästäräkki, pohjansirkku ja riekko.

Sijainti: Suo on Peräseinäjoelta Virroille menevän tien (nro 694) varrella. Noin 21 km Peräseinäjoelta etelään tulee Vapon Peuranevan turvetuotantoalue, jonka kautta pääsee alueelle. Haukilammen rannalle pääsee pikkutietä ja lopun matkaa polkua pitkin, joka johtaa aivan lammen itärannalle.

Juupajärvi (Peräseinäjoki)

Juupajärvi on laskettu järvi ja siellä pesii ainakin laulujoutsen ja ruskosuohaukasta on tehty usein havaintoja. Metsähanhet viihtyvät järven kasvillisuuden kätköissä pitkälle kesään, kenties pesivätkin alueella.

Sijainti: Peräseinäjoen kk:n eteläpuolelta lähtee tie kohti Alavuden Sulkavankylää. Tietä ajetaan n. 15 km, jonka jälkeen tie ylittää Juupajärvestä lähtevän puron. Tältä sillalta onkin paras paikka tarkkailla lintuja.

Valkiajärvi (Ylistaro)

Järvi on peltojen ympäröimä. Lajistoon kannattaa tutustua ennen kaikkea toukokuun aikana. Pesimälinnustoon kuuluu mm. mustakurkku-uikku, haapana ja tuulihaukka

Sijainti: Ajetaan Ylistarosta Untamalan kylälle tietä nro 723, jolta käännytään Ylihärmään (oikealle) vievälle tielle (edelleen nro 723). Noin 2.5 km:n jälkeen käännytään oikealle vievälle tielle, joka menee järvelle.

Kyrönjokivarsi (Nurmo)

Peltoalueelle nousee herkästi tulvat keväällä ja syksyllä. huhtikuussa paikalle pysähtyy pariksi kolmeksi päiväksi hanhia ja joutsenia. Parikymmentä luppokurkea viettää kesäänsä säännöllisesti pellolla. Syksyllä siellä ruokailee suuria suokukkoparvia ja talvella ladon katolla voi vaania tunturipöllö. Kyrönjokivarsi on tältä kohdin puustoltaan varsin luonnontilainen ja hieno kokemus kesäkuussa tuomien kukkiessa ja kielojen tuoksuessa.

Sijainti: Ylistaron kirkolta ajetaan 16 km Seinäjoen suuntaan (vt 18) Kyrönjoen ylittävälle Munakan sillalle, jonka pohjoispuolella aukeaa Kyrönjoen molemmin puolin laaja peltoaukea.

Pappila (Nurmo)

Alue on Nurmonjoen rehevää rantametsää, missä voi tavata yölaulajia ja muuten eteläisiä näille seudulle vähälukuisia lajeja. Lintujen lisäksi paikalla kasvaa mm. sinivuokkoja. Mielenkiintoista joenvartta on Pappilasta molempiin suuntiin. Joen rantametsissä on tavattu ainakin idänuunilintu, satakieli, mustäpääkerttu, kultarinta ja viitakerttunen.

Sijainti:Kantatietä 67:ää ajettaessa Seinäjoelta Lapuan suuntaan käännytään Nurmon liikuntahallin kohdalta vasemmalle ja ajetaan Nurmon keskustaan. Auto kannattaa jättää koulujen tai seurakuntatalon parkkipaikalle. Kävellään n. 150 m joen rantaan, josta lähtee polku oikealle.

Paukaneva (Nurmo)

Paukaneva sijaitsee aivan Nurmon keskustan tuntumassa, sen länsipuolella. Uudelle tornille ja pitkospuureitille pääsee ajamalla Nurmon keskustasta kirkon suuntaan (Länsitie) ja kääntymällä 300m rautatien alituksen jälkeen vasemmalle (Loukontie) ja heti vasemmalle (Karhitie). Tätä tietä muutama sata metriä ja kulkuväline parkkiin pururadan parkkipaikalle. Pururataa kilometrin verran ja pitkospuureitti lähtee vasemmalta puolelta suolle.

Hirvijärven tekoallas (Nurmo)

Nurmon ja Lapuan kuntien rajalla sijaitsevien Hirvijärven ja Varpulan tekoaltaiden muodostama vesistökompleksi on eräs Suomenselän mielenkiintoisimmista lintualueista. Hirvijärvi on altaista nuorempi (täytetty v. 1973), kooltaan suurempi (15,5 km2) ja tehokkaammin havainnoitu. Erityisesti muuttoaikoihin keskittynyt tarkkailu on paljastanut altaalta kaikkiaan 218 lintulajia (tilanne 23.3.2004). Tavallisempien lintujen joukkoon on eksynyt muutamia valtakunnallisestikin kiinnostavia harvinaisuuksia, kuten amerikanjääkuikka, amerikantavi, arosuohaukka, kiljukotka, lampiviklo, mustatiira, valkosiipitiira, leveäpyrstökihu, pikkuruokki, pikkukajava, sininärhi ja virtavästäräkki. Lintujen määrät eivät yleensä muuttoaikoinakaan ole kovin suuria. Lähinnä syksyisin voi kuitenkin sopivan sään sattuessa nähdä tuhansittain arktisia vesilintuja (mm. 9.10.1993 7400 allia), rastaita, järripeippoja tai urpiaisia.

Hirvijärven pesimälinnusto on selvästi taantunut 1980-luvun aikana niin laji- kuin yksilömäärienkin osalta. Tämä johtuu ensisijaisesti lintujen pesimäpaikkoinaan käyttämien turvesaarekkeiden asteittaisesta vähentymisestä. Lisäksi naurulokkikannan romahtaminen on vaikuttanut taannuttavasti eräiden vesilintujen parimääriin. Kesällä 1993 tehty laskenta paljasti kuitenkin vielä 41 vesi- ja rantalintulajia, joiden kokonaisparimäärä oli 339. Alueen runsaslukuisimmat pesijät olivat ruokokerttunen (60 paria), pajusirkku (49 paria), västäräkki (37 paria) ja rantasipi (34 paria). Harvinaisempia lajeja olivat mm. kaakkuri (pesimätön pari), lapintiira (3 paria), vesipääsky (pesimätön lintu) ja luhtakerttunen (1 reviiri). Mustatiira on pesinyt alueella ainakin kesällä 1979 ja vuonna 1994 todettiin myös harmaahaikaraparin keskeytynyt pesintäyritys altaan rantametsikössä.

Varpulan allas on erityisesti lokki- ja sorsalintujen suosima pesimäjärvi. Tarkempia laskentoja altaalla ei ole tehty, mutta 1990-luvulla alueella on pesinyt mm. n. 70 pikkulokki-, 80 naurulokki- ja neljä lapintiiraparia.

Sijainti: Hirvijärven altaalle pääsee helpoimmin Seinäjoki-Mäyry-maantieltä (nro 697). Ajomatka Seinäjoelta on n. 11 km: Veneskosken kylän jälkeen kääntyy viitoitettu Hirvijärventie päätiestä vasemmalle. Tämä tie seurailee altaan länsirannan patopengertä. Padon päältä on helppo havainnoida kaukoputkella altaan avovesialueella oleskelevia lintuja. Altaan pohjoisrannalla (n. 8 km päätiestä) on laaja saraikko, jossa kahlaajat, petolinnut ja monet sorsat viihtyvät parhaiten. Tällekin alueelle löytää helposti Hirvijärventietä pitkin ajelemalla. Varpulan altaalle johtava Varpulantie erkanee päätiestä n. 2 km Hirvijärventien liittymästä Mäyryyn päin. Ajamalla tätä tietä n. 5 km päätyy vääjäämättä Varpulan eteläkärkeen, missä parhaimmat lintualueetkin sijaitsevat.

Kivijärvi (Nurmo)

Kivijärvi on lähes umpeenkasvanut järvi. Avovettä on vain vähän. Järvellä pesivät ainakin laulujoutsen, kurki, harmaa- ja kalalokki sekä muita suolajeja. Järvellä on havaittu mm. jänkäkurppa, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka. Alue on vähän retkeilty, joten järven linnustollinen tila on heikosti tunnettu.

Sijainti: Kourasta pari kilometriä valtatietä Seinäjoen suuntaan ja Hirvijärven täyttökanavan kohdalta tie oikealle. Kivijärvi-viittoja seuraten muutama kilometri tien loppuun asti. Polkua vasemmalle laavulle ja lintutornille. Torni on pieni, enintään kahden hengen vetoinen ja lähinnä hirvitornia muistuttava, mutta siitä näkee kattavasti koko järven alueen.

Klikkaa kartalta haluamastasi kunnan lintupaikkaesittelyt