Birdlife suomi logo

SSLTY logo
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.

Sivun pääkuva

Karstula

Humppi, Iso-Korppinen 

Humpin lintutorni sijaitsee Iso-Korppisen rannalla Välijoen suussa. Tornista aukeaa laaja näkymä rehevälle lintujärvelle ja lähipelloille. Lajistoa monipuolistavat metsät peltojen laitamilla sekä maatalojen pihaympäristöt.

Torni on ollut kovalla käytöllä vuodesta 2002 lähtien, heti tornin valmistumisen jälkeen. Tornipinnoja on kertynyt jo 180, mikä on varsin paljon sisämaan tornista. Parhaimpina mainittakoon kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, lyhytnokkahanhi, tundrahanhi, ristisorsa, harmaasorsa, lapasotka, viiriäinen, pikku-uikku, haarahaukka, arosuohaukka, muuttohaukka, luhtakana, liejukana, isosirri, kuovisirri, vesipääsky, merikihu, räyskä, mustatiira, kuhankeittäjä ja vuorihemppo.

Muutontarkkailun kannalta torni on varsin suotuisalla paikalla, sillä näkyvyyttä piisaa melko hyvin jokaiselle ilmansuunnalle. Alue on myös muuttolintujen suosiossa levähdyspaikkana. Erityisesti vesilinnut ja kahlaajat viihtyvät Iso-Korppisella. Niin ikään peltoalueet keräävät lepäilijöitä. Esimerkiksi 3.5.2003 pelloilla ruokaili 150 paikallisen lapinsirkun parvi. 27.4.2003 koettiin puolestaan lajin muuttohuippu, jolloin laskettiin 207 muuttavaa lapinsirkkua. Petolintupuolella esimerkkinä voitaneen mainita 15.10.2003 kuusi muuttavaa merikotkaa. Keväällä puolestaan 19.3.2004 havaittiin neljä merikotkaa ja kaksi maakotkaa muuttavina.

Alueella on pesinyt ainakin vuosina 2002-2003 kaikki Anas-lajit (lukuunottamatta harmaasorsaa). Rehevä jokisuu tarjoaa pesimäpaikan myös monille muille lajeille, kuten kahlaajille. Peltobiotoopissa pesii mm. peltosirkkuja. 

Ajo-ohje: tornille on opaste 13-tieltä noin kilometri Kokkolaan päin Karstulan ja Kivijärven risteyksestä. Tornille pääsee myös Karstulan kirkonkylästä pikkutietä, joka alkaa pyörätien päästä noin kolme kilometriä kirkolta Humpille (Kivijärvelle) päin. Tornin välittömässä läheisyydessä on parkkipaikka, josta pääsee pitkospuita pitkin torniin.

Pieni-Korppinen

Pinta-ala n.15ha

Pieni-Korppisen lintutorni sijaitsee Myllyjoen suun tuntumassa vesialueen länsireunassa. Tornista on hyvät näkymät vesialueelle ja Rautasuon peltoaukealle. Lähistöllä on viljelystä poisjääneitä pusikoituneita peltoalueita ja rannoilla monenikäistä lehtimetsää.

Torni on rakennettu talkootyönä Karstulan lintuharrastajien toimesta Raimo Salon johdolla. Torni valmistui keväällä 2006 ja sen jälkeen se on keväisin ja syksyisin ollut paikallisten harrastajien käytössä. Varsinkin aikaisin keväällä Pieni-Korppinen on Karstulan paras lintupaikka. Vesialue sulaa läpivirtaavan joen ympäriltä  jo varhain huhtikuulla. Monien vesilintujen kevään ensihavainnot Karstulassa tehdään Pieni-Korppisen tornista. Alue on tunnettu myös sääksien keväisenä ruokailupaikkana, kun muut vesistöt ovat vielä jäässä. Pienellä vesialueella kaloja saalistavia lintuja pääsee seuraamaan hyvin läheltä.

Mielenkiintoisimpia havaintoja ovat vuosien mittaan olleet esimerkiksi 26.4.2009 n.400 tavia, luhtakana kesällä 2007 ja 22.-23.6.2007 havaitut Karstulan ensimmäiset mustatiirat. Tornista on havaittu myös harmaasorsa, heinätavi, lyhytnokkahanhi ja muuttohaukka. Tyyppilajeja tornille ovat myös pyrstötiainen ja usein tavattu pikkutikka.

Ajo-ohje: Kyyjärveltä päin tultaessa 13 tieltä käännytään Karstulan suuntaan ja ajetaan n. 2,2km. Edessä näkyy Wanhojen Wehkeiden matkailukohde. Ennen sitä tien vasemmalla puolella on maitolaituri, jonka kohdalta lähtee Pajalan tie. Karstulan suunnalta tultaessa voi noudattaa Wanhojen Wehkeiden opasteita. Pajalan tietä ajetaan n. 450m. Tässä tullaan risteykseen, jonka toinen haara lähtee vasemmalle tornia kohti ja toinen maalaistalon pihaan. Tien vasemmalla puolella risteyksen tuntumassa on parkkipaikka muutamalle autolle. Vasemmalle lähtevää peltotietä lähdetään kohti tornia. Peltoaukealle tultaessa torni näkyy ladon kohdalta pellon takaa. Pellolla on polku opasteineen tornille. Kävelymatkaa parkkipaikalta tornille tulee n. 400m.

Pääjärvi

Karstulan tunnetuimpana vesilintujen levähdyspaikkana pidetään kunnan suurinta vesistöä, Pääjärveä. Erityisesti arktiset vesilinnut, ja toisinaan myös hanhet, suosivat järveä. Esimerkiksi 9.5.2003 järvellä lepäili 120 mustalinnun parvi. Syksyllä rannat keräävät kahlaajia, satunnaisesti myös kovia lajeja, kuten lokakuussa 2003, jolloin järveltä valokuvattiin neljän merisirrin paikallinen parvi.

Vaikka järven yleiskuva on varsin karu, niin reheviäkin osuuksia löytyy, kuten esimerkiksi Ruokolahti, jossa pesii valtaisa 1100 naurulokkiparin kolonia.  

Sijainti: järvi sijaitsee keskustan länsilaidalla. Keuruulta tultaessa keskustaan, joudutaan ajamaan Riuttasalmen sillan yli, jolloin järvi näkyy laajasti pohjois-etelä -suunnassa.

Klikkaa kartalta haluamastasi kunnan lintupaikkaesittelyt


Tietosuojakäytäntö ›  Rekisteriseloste ›