1. YLEISTÄ
Yhdistys jatkoi toimintaansa lintuharrastuksen ja -tutkimustoiminnan sekä linnustonsuojelun edistämiseksi ja ylläpitämiseksi toiminta-aluellaan, joka kattaa 33 kuntaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Yhdistykseen kuului 338 jäsentä, joista perhejäseniä oli 30. Vuonna 2002 jäsenmäärä oli 329.

2. PÄÄTÄNTÄELIMET
Yhdistyksen korkeimmat päättävät elimet ovat jäsenistön sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joissa sääntömääräisten asioiden lisäksi pidettiin lintuaiheisia esitelmiä. Kevätkokous pidettiin 30.3. Virroilla, jossa oli 21 osallistujaa. Kokouksen ohjelmallisessa osassa kuultiin Erkki Kellomäen esitys Virtain lintupaikoista, Aalto Harjun esitys yölaulajalaskennoista ja meteorologi Jarmo Koistisen luento sään vaikutuksesta lintujen muuttoon. Syyskokous pidettiin 2.11. Ähtärissä, jossa oli 21 osallistujaa. Virallisen osuuden lisäksi Eläinpuiston johtaja Mauno Seppäkoski kertoi eläinten hoidosta ja Pertti Sulkava kertoi oravista petolintujen ravinnossa.

Hallitus on SSLTY:n toimeenpaneva elin, joka kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallitukseen kuului puheenjohtaja Jouni Lamminmäen (osallistumiskerrat 4/5) Vantaalta, lisäksi kuusi varsinaista jäsentä: varapuheenjohtaja Tapio Sadeharju (4/5) Nurmosta, Santtu Ahlman (1/5) Karstulasta, Heikki Savolainen (3/5) Vaasasta, sihteerinä Markku Kortesmaa (5/5) Peräseinäjoelta, Jouni Kalmari (5/5) Alavudelta, Jukka Koivisto (3/5) Lapualta, Pekka Malmi (4/5) Seinäjoelta, Ossi Nokelainen (1/5) Multialta, Hannu Sillanpää (3/5) Seinäjoelta. Kokouksiin osallistuivat lisäksi taloudenhoitaja Pauli Pienimaa (1/5) Lehtimäeltä. Hallituksen kokouksien pöytäkirjoihin kertyi vuoden aikana 97 pykälää.

Yhdistyksen taloudenhoidosta vastasi Pauli Pienimaa Lehtimäeltä yhdessä hallituksen kanssa. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Tarmo Myntti ja Pertti Sulkava Keuruulta sekä varatilintarkastajina Erkki Rautiainen Seinäjoelta ja Sakari Rautiainen Virroilta.

3. KOKOUKSET, RETKET JA KURSSIT
Neljäs talviaikainen pinnaralli järjestettiin Loppiaisena 6.1. 36 harrastajan osallistuessa 15 joukkueessa. Yhdistyksen keväinen jäsenretki tehtiin 22.-25.5. Vironlahdelle. Retkelle osallistui 12 suomenselän jäsentä. Valtakunnalliseen Tornien Taisto -tapahtumaan osallistui alueeltamme seitsemän tornia, joissa myös järjestettiin opastusta lintuharrastukseen. Kesäralli kisattiin tänä vuonna Lehtimäellä ja osallistujia oli neljässä joukkueessa yhteensä kymmenen. Ekoralli uutena toimintamuotona 28.-29.6. veti yhdeksän joukkuetta ja 12 jäsentä. Yhdistyksen neljännet kesäpäivät vietettiin Kristiinankaupungin rannikkoseudulla yhdeksän jäsenen osallistuessa. Vuoden toiselle jäsenretkelle Seitsemisen kansallispuistoon osallistui kahdeksan jäsentä. Hirvijärven altaan sprinttiralli kisattiin 17.8. viiden joukkueen osallistuessa. Suomenselän viides Tornikisa järjestettiin 6.9. ja mukana oli 19 harrastajaa kuudella tarkkailupaikalla. SSLTY:n kolmannet pikkujoulut vietettiin Virroilla 29.11. kahdeksan jäsenen osallistuessa.

Yhdistys järjesti myös sisäisiä pienimuotoisia retkiä yhtäaikaisesti usealla eri paikkakunnalla oppaiden kera. Näistä ilmoitettiin paikallisessa sanomalehdissä ja paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten jäsentiedotteissa. Retkiä järjestettiin muun muassa 24.2. koskikara-teemalla Keuruulla, Lappajärvellä, Lapualla, Seinäjoella ja Virroilla. Huhtikuun 19. päivä järjestettiin yleisölle tarkoitettu kevätmuuton tarkkailupäivä useilla paikoilla ympäri aluettamme. Muuttoa tarkkailtiin useilla paikoilla myös 21.9. Retkikummeina toimi Tapio Sadeharju ja Santtu Ahlman. He järjestivät yhteensä yhdeksän retkeä tai kurssia joille osallistui yhteensä 405 henkilöä. Koululuokille järjestettiin lintuaiheisia esitelmiä ja opastettuja linturetkiä.

Hannu Sillanpää piti toukokuussa POKEN (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen) eräopaskurssilaisille esitelmän linnuista Lapuan Wanhalla Karhunmäen opistolla ja Suomen Ladun metsämörri-kouluttajille esitelmän lintujen tunnistamisesta. Lokakuussa Tuomarniemen metsäoppilaitoksessa esitelmän lintujen tunnistamisesta, esiintymisestä ja ekologiasta eläintieteen kurssilla.

Yhdistyksen jäsen Jouko Pihlainen piti Keuruun kansalaisopistolla lintukurssin, johon osallistui 12 henkilöä.

4. LINTUJEN SUOJELU
Pöntötystoimintaa jatkettiin SSLTY:n toimialueella aktiivisesti jäsenten toimesta. Erityisesti keskityttiin varpuspöllö pöntötykseen, jota laajennettiin muun muassa Alavudella, Jalasjärvellä, Ilmajoella, Kuortaneella, Lehtimäellä, ja Ähtärissä. Eri lintulajeille vietiin pesäpönttöjä ympäri toimialuetta useiden jäsenten toimesta. Lisäksi muille petolinnuille, esimerkiksi sääkselle, rakennettiin tekopesiä. Rauhoitettujen lintujen suojelua seurattiin yhdistyksen toimialueella ja raportoitiin kielteisistä asioista BirdLife Suomen suojeluasiantuntijalle. Paikallislehtiin kirjoitettiin lintu- ja suojeluaiheisia juttuja. Linnustonselvityksiä tehtiin useilla alueilla, muun muassa Seinäjoen seudulla laskettiin lokkeja Lakeuden Jätekeskus Oy:n toimeksiannosta.

Yhdistyksen vuonna 2001 perustaman suojelurahaston toiminta oli vähäistä. Toimintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

SSLTY:n puolesta on annettu lausuntoja tai muita kommentteja vuoden 2003 aikana seuraavasti:

Tammikuussa otettiin kantaa Virtain Viinamäen maa-ainesten ottamislupahakemukseen Hollolaisen konsulttiyrityksen toimeksiannosta.

Annettiin Etelä-Pohjanmaan liitolle lausunto Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksesta 10.2. yhdessä BirdLife Suomen ja Suupohjan Lintutieteellisten Yhdistysten kanssa. Lausunnossa korostettiin Etelä-Pohjanmaan liiton osittain ylimielistä suhtautumista lintuyhdistysten aiempiin lausuntoihin ja korostettiin jo kaavan laatimisen aikaisemmissa vaiheissa tehtyjä ehdotuksia, kuten FINIBA-alueiden asianmukaista merkitsemistä ja asianmukaista kaavamääräystä sekä kohtuuttomia varauksia turvetuotantoon.

Helmikuun alussa kirjoitettiin citynaakoista vastine sanomalehti Ilkkaan otsikolla "Citynaakat ei ole mainittava terveysriski". Ilkassa oli käyty vilkasta keskustelua naakkojen salmonellan levittämisestä ja meluhaitoista.

Kanahaukan rautapyyntitapaukset paljastuivat helmikuussa Kauhavalla ja Alajärvellä. Kauhavan tapauksesta jätettiin tutkintapyyntö poliisille.

Maaliskuussa annettiin Länsi-Suomen ympäristökeskukselle lausunto Vetelin Julkunevan turvetuotantoaluehankkeen ympäristölupahakemukseen. Vastineessa vastustettiin turvetuotantoalueen perustamista. Vetelin Julkunevalle suunnitellun 353,1 ha:n laajuisen turvetuotantoalueen pinta-alasta suurin osa on erilaisia luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia soita. Alueella on varsin edustava kooste Suomenselän alueella tavattavista suotyypeistä, yhteensä 19 eri suotyyppiä. Näistä keidasrämeet ovat hyvin harvassa nykyään tavattavia ja siksi uhanalaista suotyyppiä. Luonnontilaiset keidassuot ja aapasuot ovat myös EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä luontotyyppejä, joiden säilyminen on Suomen erityisvastuulla.

Maaliskuussa käytiin neuvotteluja Metsähallituksen kanssa vuoden 2002 marraskuussa jätetystä Suomenselän suojeluesityskohteista. Neuvotteluissa saatiin 200 ha sivuun hakkuista toistaiseksi, kunnes asia on selvitetty yhdessä.

Yhdistys teki 7.4.2003 yhdessä Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa selvityspyynnön Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Lappajärven Hirvinevan ojittamisesta. Lappajärven poliisille tehtiin tutkintapyyntö samasta asiasta toukokuussa. Yhdistys sai tiedon marraskuussa 2003, että turveurakoitsija on saanut turpeennostoluvan suolle. Yhdistys valitti Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä joulukuun alussa Länsi-Suomen hallinto-oikeudelle.

Lokakuussa annettiin lausunto Virtain Vermasjärven pinnan nostohankkeeseen. Puolsimme vedenpinnan nostoa, koska Mäntylänlahden tärkeälle lintuvesialueelle olisi suureksi eduksi, jos Vermasjärven vedenpinnan korkeutta nostettaisiin. Perusteluina mainittiin muun muassa, että Vermasjärven Mäntylänlahti on Virtain alueen tärkeimpiä lintualueita, ehdottomasti merkittävin muutonaikainen lintujen levähdysalue Virroilla ja kokonaisuutena yksi koko Suomenselän alueen parhaita lintuvesikohteita. Mäntylänlahdella pesivien vesilintujen lajimäärä on vuosittain ollut noin kymmenen ja parimäärä noin 150 paria. Alueen vesilintulajisto on erittäin edustava kattaen lähes kaikki Suomenselällä vakituisesti pesivät lajit. Myös kahlaajalinnuston laji- ja parimäärät ovat merkittäviä. Erityisen tärkeä alue on muutonaikaisena levähdysalueena.

Marraskuun alussa yhdistys antoi Sigma Konsulteille lausunnon Perhon arvokkaista lintusoista Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotantoselvitykseen.

Joulukuussa annettiin lausunto Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteista yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin kanssa. Lisäksi valmisteltiin yhdessä SLL Keski-Suomen piirin ja Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa Maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmälle esitystä luonnon monimuotoisuuden ja riittävien virkistysalueiden turvaamisesta Keski-Suomen maakuntakaavassa.

Luonnon-/linnustonsuojelurintamalla SSLTY toimi valtakunnallisestikin katsoen varsin aktiivisesti. Annoimme yhteensä seitsemän eri lausuntoa tai vastaavaa kirjallista selvitystä ja/tai esitystä erilaisista linnustonsuojeluun liittyvistä hankkeista. Olimme mukana muun muassa kolmen eri maakunnan maakuntakaavojen valmistelussa (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa). Kaavoitusprosesseissa pyrimme mm. saamaan IBA- ja FINIBA-kohteille asianmukaiset merkinnät kaavoihin. Tämä työ jatkuu edelleen. Pyrimme myös edistämään edellisenä vuonna tehtyjen suojelualue-esitysten etenemistä, ja muutama pienehkö kohde onkin jo todennäköisesti turvattu. Pääosa alueista on kuitenkin yhä "lainsuojattomia".

Paikallisrintamalla yhdistyksen jäsenet olivat edelleen aktiivisia muun muassa pönttö- ja tekopesäprojekteissa sekä erilaisissa tutkimuksissa. Myös paikallislehdissä oli jälleen useita kirjoituksia linnuista.

5. TUTKIMUKSET
SSLTY:n omia tutkimusprojekteja edistettiin perinteiseen vahvaan tapaan seuraavasti: 1) HAUKAT - Pertti Sulkava, 2) PÖLLÖT - Mauri Korpi, 3) KEVÄTMUUTTO - Matti Häkkilä, 4) LINJALASKENNAT - Esa Aalto, 5) PIKKUNISÄKÄSLASKENNAT - Kai Norrdahl, 6) TALVILINTULASKENNAT - Tapio Sadeharju, 7) KUUKKELI - Pertti Sulkava, 8) SYYSMUUTTO - Harri Hutri, 9) HIRVIJÄRVEN tekoaltaan kevät/syysmuutontarkkailu 6-8 henkilön voimin - Harri Hutri, 10) LINTUHAVAINTOASEMA - Kauhavan Annala - Ossi Hemminki, toiminta jatkui kohtalaisesti muun muassa pöllöjen pyynnillä, 11) YÖLAULAJAT - Pekka Malmi, 12) MUUTON YHTEISHAVAINNOINTI - Santtu Ahlman, 13) SELKÄLOKKI - Hannu Sillanpää, 14) METSÄHANHI - Ossi Nokelainen, 15) PELTOLINNUT - Kai Norrdahl. Useimmista tutkimuksista raportoitiin yhdistyksen lehdessä.

Myös moniin Eläinmuseon valtakunnallisiin laskentoihin osallistuttiin aktiivisesti

6. JULKAISUTOIMINTA
Yhdistys julkaisi omaa, värikannellista A5-kokoista Suomenselän Linnut -paikallislehteä, joka ilmestyi neljänä numerona ja 190 sivuisena. Lehdessä julkaistaan valtakunnallisestikin ainutlaatuista Lintuhavaintoja -palstaa, johon tuli yhteensä 157 havaintokirjettä. Lehden päätoimittajana toimi Esko Rajala Kuortaneelta, toimitussihteerinä Risto Saarinen Alavudelta, toimittajina Leena ja Sakari Rautiainen Virroilta sekä Harri Hutri Seinäjoelta, kuvatoimittajina Tarmo Myntti Keuruulta ja Tapio Sadeharju Nurmosta.

Yhdistyksen www-sivuilla oli vuoden aikana 14 274 käyntiä. Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 40 %. Eniten kävijöitä on muuttoaikoina erityisesti maalis-toukokuussa. Keskikesällä määrät tippuvat lähes puoleen. Sivut toimivat osoitteessa http://www.sslty.fi, ylläpitäjänä toimi Jukka Koivisto. Yhdistyksen sähköpostilistalla välitettiin 1412 viestiä. Jäseniä listalla oli 117.

7. TIEDOTUSTOIMINTA
Paikallisradioihin antoivat useita lintuaiheisia haastatteluja muun muassa Jouni Lamminmäki ja Jussi Ryssy. Maakunnallisiin lehtiin kirjoittivat tai antoivat tietoja runsaasti Eero Heinonen, Jussi Ryssy ja Risto Sulkava. Paikallislehtiin kirjoitti lintuaiheisia juttuja muun muassa Jouko Pihlainen.

Yhdistyksen jäsenillä oli oma GSM-viesteihin perustuva Havislinja, jossa välitettiin noin 70 viestiä harvinaisista lajeista ja muista mielenkiintoisista havainnoista yhdistyksen toimialueella. Linjalla oli 26 jäsentä.

Toiminnastaan yhdistys tiedotti säännöllisesti BirdLife Suomelle. Valtakunnallisessa Tiira-lehdessä julkaistiin myös yhdistyksen tapahtumat ja tiedotteet.

8. MUU TOIMINTA
Yhdistykselle suunniteltiin oma standaari vuoden 2003 aikana. Standaarin suunnitteli Lauri Tuomenoksa.

9. HIRVIJÄRVEN HAVAINTOASEMA
Yhdistys jatkoi Nurmon Hirvijärven rantaan nousevan lintuhavaintoaseman rakentamista. EU:lta saatu rahoitus on tullut ajallaan. Avustusrahat kanavoituvat yhdistykselle Nurmon kunnalta ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskukselta. Lisäksi hankkeessa on tehty yhteistyötä paikallisen kylätoimikunnan kanssa. Hanke on vaatinut myös yhdistyksen omarahoitusta, joka on suurelta osin talkootyötä, jota on vuoden 2003 aikana tehty yli 1000 tuntia. Rakennuksen valmiusaste oli vuoden lopussa 80%.

10. YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN JA TAHOJEN KANSSA
SSLTY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja sillä on kolme edustajaa BirdLife Suomen edustajiston sääntömääräisissä kokouk-sissa: vuonna 2003 Matti Häkkilä, Ossi Nokelainen ja Visa Marttila. Sisäisiä pienretkiä järjestettiin yhteistyössä paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten kanssa. Yhdistys teki aktiivista yhteistyötä Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten ja -piirien sekä naapurilintuyhdistysten kanssa.

11. TOIMINNAN RAHOITUS
Yhdistyksen toiminta rahoitettiin lähinnä jäsenmaksuilla, Suomenselän Linnut -lehden tilausmaksuilla ja linnustolaskennoilla. Tuloja saatiin myös harrastustuotteiden myynnistä.

Yhdistyksen jäsenmaksu (sis. lehden tilausmaksun ja BirdLife Suomen jäsenmaksun) oli kaksikymmentä (20) euroa ja perheenjäsenmaksu neljä (4) euroa. Pelkkä SSL-lehden tilausmaksu oli kaksikymmentä (20) euroa ja lintulehtipakettimaksu sekä lehden hinta oppilaitoksiin ja kirjastoihin tilattuna viisitoista (15) euroa. Toimintavuoden lopussa taloudellinen ylijäämä oli 6 090,84 euroa.

Tämä toimintakertomus hyväksyttiin Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa Seinäjoella 28. maaliskuuta 2004.