Birdlife suomi logo

Sivun pääkuva

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys

1.§ Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Suomenselän Lintutieteellinen
Yhdistys ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Alavus.

Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu seuraavat 33
kuntaa: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki,
Isokyrö, Jalasjärvi, Karstula, Kauhava, Keuruu, Kinnula,
Kivijärvi, Kortesjärvi, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi,
Lapua, Lehtimäki, Multia, Mänttä, Nurmo, Perho, Peräseinäjoki, Pylkönmäki, Seinäjoki, Soini, Töysä, Vilppula, Vimpeli, Virrat, Ylihärmä, Ylistaro ja Ähtäri.

2.§ Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää lintuharrastusta sekä lintujen- ja luonnonsuojelua sekä
toimia alueensa lintuharrastajien ja tutkijoiden yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia, kokoaa ja julkaisee lintuhavaintoja ja muuta ornitologista aineistoa, pitää arkistoa, välittää tietoa harrastajilta tieteellisiin ja muihin julkaisuihin, opastaa lintuharrastajia havainnointi- ja tutkimustoiminnassa sekä linturetkeilyssä, antaa lausuntoja, julkaisee jäsenlehteä, toteuttaa lintututkimuksia sekä toimii yhteistyössä muiden lintutieteellisten yhdistysten ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.

Yhdistys on BirdLife Suomi ry:n jäsen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi myydä kannatustuotteita ja välittää jäsenilleen lintuharrastuksessa tarvittavia välineitä ja järjestää maksullisia opastettuja linturetkiä.

3.§ Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä
henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Yhdistyksessä voi olla varsinaisten jäsenten lisäksi perhejäseniä. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen perheenjäsen tai muu samassa taloudessa asuva. Perhejäsenellä on samat jäsenedut kuin varsinaisella jäsenellä. Perhejäsenelle ei kuitenkaan lähetetä jäsenlehteä.

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä
henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö, tai säätiö, joka haluaa
tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on toiminut merkittävällä tavalla alalla, jolla yhdistys toimii tai tukenut merkittävästi yhdistyksen toimintaa.

4.§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa
merkittävästi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5.§ Jäsenmaksut

Varsinaiselta jäseniltä, perhejäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle erikseen päättää syyskokous. Koululaisille ja opiskelijoille voidaan määrätä muita varsinaisia jäseniä alempi jäsenmaksu.

Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

6.§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta
jäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, kuitenkin niin, että vuosittain on erovuorossa joko puheenjohtaja ja neljä jäsentä tai varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä. Mikäli
hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikauden
avoimeksi, voidaan syys- tai kevätkokouksessa hänen tilalleen valita uusi hallituksen jäsen siten kuin 11§
määrätään.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus voi nimittää yhdistykselle toiminnanjohtajan ja
asettaa avukseen toimikuntia ja muita toimihenkilöitä. Hallitus vahvistaa toiminnanjohtajan tehtävät, toimikuntien ohjesäännön ja toimihenkilöiden työnjaon.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään
puolet hallituksen jäsentä niin haluaa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään
viisi jäsentä, joista yhden tulee olla joko puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.

7.§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja
yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin, taloudenhoitajan tai mahdollisesti valitun toiminnanjohtajan kanssa.

 

8.§ Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
kolme viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta Tilintarkastajien on annettava hallitukselle kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

Yhdistyksellä on kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Heidän toimikautensa käsittää valintaa seuraavan tilikauden ja heidän tehtävänsä päättyy tuon vuoden tilinpäätöksen vahvistavan kevätkokouksen päättyessä.

9.§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä
päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on
pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella
jäsenellä, perhejäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni.
Kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole
toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli
puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10.§ Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle
vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenlehdessä, jäsenille postitetuilla kirjeillä tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

11.§ Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri
ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja
menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet tai varapuheenjohtaja ja jäsenet erovuorossa olevien tilalle
7. Valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, jonka tehtävä hallituksesta eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi päättynyt kesken toimikauden
8. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
9. Valitaan yhdistyksen edustajat BirdLife Suomi ry:n edustajistoon, sikäli kun sanotun yhdistyksen säännöt valintaa edellyttävät sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen yhdistysten kokousten edustajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat
asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Esitetään
5.1. tilinpäätös
5.2. vuosikertomus
5.3. tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta
7. Valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, jonka tehtävä hallituksesta eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi päättynyt kesken toimikauden
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syykokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12.§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden välein pidettävässä kokouksissa, jolloin ehdotusten on kummassakin kokouksessa saavutettava kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä tullakseen hyväksytyksi. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt pdf-muodossa.