Riihon pellot

Riihossa Rimminjoen notkossa noin 10km pitkä pohjois-eteläsuuntainen peltojono järvineen kerää paljon lintuja varsinkin muuttoaikaan. Parhaat tarkkailupaikat ovat ns. Lehdontien lenkin varrella. Haapamäki-Ruovesi-tieltä (n. 3km Haapamäeltä etelään) kääntyy länteen Koskelantie. Heti Koskelantien alussa, tien vasemmalla puolella, peltojen ja pajupusikon keskellä on Rimminlampi. Maalaistalon jälkeen oikealla, puolen kilometrin päässä Koskelantiestä, on tulvapelto, Isoniitty, jonne näkee parhaiten mäen päällä olevan ladon nurkalta. Reilu puoli kilometriä Koskelantien alusta kääntyy vasemmalle Lehdontie, joka palaa kolmen kilometrin jälkeen Ruovedentielle Vaissin tilan kohdalla. Paras kevätmuutontarkkailupaikka on Lehdontien puolivälissä oleva pieni mäki, jolle on rakennettu lintutorni syksyllä 2007. Syysmuuttoa voi tarkkailla joko samalta paikalta tai puoli kilometriä etelämpää samalta tieltä. Vaissin tilalta 0,5km Haapamäelle päin tien vieressä oleville Ylisenjärvelle ja Vaissinjärvelle kannattaa peltojen lisäksi kiikaroida.

Kevätmuutolla Rimminlammella ja Ylisenjärvellä pysähtyy runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia. Muuttoaikaan pelloilla näkee levähtävinä parhaimmillaan satoja joutsenia, hanhia, kurkia, kahlaajia, lokkeja, kyyhkyjä, kiuruja, pääskyjä, västäräkkejä, variksia ja sirkkuja sekä tuhansia rastaita ja peippoja. Runsaat pikkulintumäärät ovat jokavuotisia, kuten kahlaajat ja lokitkin. Suurimmat joutsen- ja kurkiparvet ovat syksyinen ilmiö. Sisämaan peto-, kurki- ja pikkulintumuuttopaikkana Riiho on mainio. Parhaina muuttopäivinä paikalta on havaittu lähes sata petolintua, yli 6000 kurkea, tuhansia hanhia ja pikkulintuja sekä satoja kahlaajia, lokkeja ja kyyhkyjä. Edustavaan pesimälinnustoon kuuluvat runsaina mm. töyhtöhyyppä, kuovi, kiuru, kottarainen ja keltavästäräkki. Harvinaisemmista pesivät mm. hemppo, ruisrääkkä ja pikkukuovi. Pelloilta löytyy vuosittain myös useita harvinaisuuksia.

Pihlajavesi, Heinävalkeinen
Pinta-ala 8 ha

Heinävalkeinen on kapea, suorantainen ja karuhko järvi. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Järvellä pesii mm. kymmeniä naurulokkeja, 1-2 paria kurkia ja laulujoutsenia, tukkasotkia, pikkulokkeja, valkovikloja, liroja ja kuoveja. Lisäksi viime vuosina alueella on havaittu mm. metsähanhi, uivelo, merikotka, nuoli-, ampu- ja punajalkahaukka, mustaviklo, pikkukuovi ja sinirinta.

Sijainti: Heinävalkeinen sijaitsee Pihlajaveden Valkeajärvellä. Pihlajaveden asemalta ajetaan kohti pohjoista (tietä nro 6212). Noin 5 km:n päästä ylitetään joki, jonka jälkeen kuljetaan vielä n.700m. Tien vasemmalla puolella olevaan taimikkoon lähtee n. 400m pitkä polku tornille

Kaivoslahti
Pinta-ala 20 ha.

Kaivoslahti on umpeenkasvamassa oleva Keurusselän lahti. Lahden lajisto on keuruulaisittain edustava ja alueella on lintutorni. Kaivoslahden näkyvin laji on ilman muuta naurulokki. Naurulokkikolonnian suojissa pesivät mm. silkkiuikku, haapana, tukkasotka, nokikana ja pikkulokki.

Sijainti: Kaivoslahti sijaitsee lähes Keuruun keskustassa. Kaivoslahti rajoittuu Keuruu-Multia maantiehen, noin kilometri valtatie 23:lta Multian suuntaan.

Peräjärvi
Pinta-ala 15ha

Peräjärvi on kevätmuuttoaikaan parhaimmillaan. Silloin siellä pysähtyy runsaasti sorsia ja kahlaajia. Säännölliseen pesimälinnustoon kuuluu mm. 70-190 paria naurulokkeja, 10-20 paria pikkulokkeja, jouhi- ja lapasorsia, tukkasotkia, kurki ja laulujoutsen. Lisäksi alueella on 2000-luvulla havaittu mm. mustakurkku-uikku, uivelo, harmaahaikara, ruskosuohaukka, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä, musta- ja punajalkaviklo sekä meriharakka.

Sijainti: Haapamäeltä ajetaan ns. Suojanristeyksestä Ruoveden tietä (nro 3481) Riihoon n. 9 km, jonka jälkeen on viitta "Lintutorni". Oikealle menevää pikkutietä ajetaan 750 m, jolloin ollaan perillä.

Tiedot: Matti Aalto ja Ari Aalto