Pinta-ala 130 ha.

Humpin lintutorni sijaitsee Iso-Korppisen rannalla Välijoen suussa. Tornista aukeaa laaja näkymä rehevälle lintujärvelle ja lähipelloille. Lajistoa monipuolistavat metsät peltojen laitamilla sekä maatalojen pihaympäristöt.

Torni on ollut kovalla käytöllä vuodesta 2002 lähtien, heti tornin valmistumisen jälkeen. Tornipinnoja on kertynyt jo peräti 151, mikä on varsin paljon kahdessa vuodessa sisämaan tornista. Parhaimpina mainittakoon mm. pikku-uikku, pikkujoutsen, tundrahanhi, ristisorsa, lapasotka, haarahaukka, sirosuohaukkalaji ja kihulaji.

Muutontarkkailun kannalta torni on varsin suotuisalla paikalla, sillä näkyvyyttä piisaa melko hyvin jokaiselle ilmansuunnalle. Alue on myös muuttolintujen suosiossa levähdyspaikkana. Erityisesti vesilinnut ja kahlaajat viihtyvät Iso-Korppisella. Niin ikään peltoalueet keräävät lepäilijöitä. Esimerkiksi 3.5.2003 pelloilla ruokaili 150 paikallisen lapinsirkun parvi. 27.4.2003 koettiin puolestaan lajin muuttohuippu, jolloin laskettiin 207 muuttavaa lapinsirkkua. Petolintupuolella esimerkkinä voitaneen mainita 15.10.2003 kuusi muuttavaa merikotkaa. Keväällä puolestaan 19.3.2004 havaittiin neljä merikotkaa ja kaksi maakotkaa muuttavina.

Alueella on pesinyt ainakin vuosina 2002-2003 kaikki Anas-lajit (lukuunottamatta harmaasorsaa). Rehevä jokisuu tarjoaa pesimäpaikan myös monille muille lajeille, kuten kahlaajille. Peltobiotoopissa pesii mm. peltosirkkuja.

AJO-OHJE: tornille on opaste 13-tieltä noin kilometri Kokkolaan päin Karstulan ja Kivijärven risteyksestä. Tornille pääsee myös Karstulan kirkonkylästä pikkutietä, joka alkaa pyörätien päästä noin kolme kilometriä kirkolta Humpille (Kivijärvelle) päin. Tornin välittömässä läheisyydessä on parkkipaikka, josta pääsee pitkospuita pitkin torniin.

Pääjärvi

Karstulan tunnetuimpana vesilintujen levähdyspaikkana pidetään kunnan suurinta vesistöä, Pääjärveä. Erityisesti arktiset vesilinnut, ja toisinaan myös hanhet, suosivat järveä. Esimerkiksi 9.5.2003 järvellä lepäili 120 mustalinnun parvi. Syksyllä rannat keräävät kahlaajia, satunnaisesti myös kovia lajeja, kuten lokakuussa 2003, jolloin järveltä valokuvattiin neljän merisirrin paikallinen parvi.

Vaikka järven yleiskuva on varsin karu, niin reheviäkin osuuksia löytyy, kuten esimerkiksi Ruokolahti, jossa pesii valtaisa 1100 naurulokkiparin kolonia.

SIJAINTI: järvi sijaitsee keskustan länsilaidalla. Keuruulta tultaessa keskustaan, joudutaan ajamaan Riuttasalmen sillan yli, jolloin järvi näkyy laajasti pohjois-etelä -suunnassa.

Santtu Ahlman