Alavus

Edesjärvi

Edesjärvi on soistuvarantainen järvi, jolla on suuri merkitys paikalliselle pesimälajistolle, järven eteläpää on paras paikka (n. 15 ha). Järvellä kannattaa käydä keväällä ja kesällä. Edesjärven pesimälinnustoon kuuluu mm. härkälintuja, punasotkia, nokikanoja, naurulokkeja ja kalatiiroja. Järvellä näkee myös kuikkaparin kalastelemassa ja selkälokkeja istuskelemassa kivillä.

Sijainti: Ajetaan Alavudelta noin 13 km etelään (kantatie 66). Heti pitkän suoran alussa on kyltti "Aulava" (oikealle). Ajetaan n. 500 m rantaan. Parhaat näkymät avautuvat rantakallioilta. 

Kuivasjärvi

Kuivasjärvi on tärkeä muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue lähinnä sorsille. Pesimämerkitys on myös huomattava. Kuivasjärvi on selvästi kaksiosainen. Länsipään lahti eli Pikkuselkä (paras paikka) on melkein umpeenkasvanut. Kesällä vettä on vain vähän keskiosan matalissa lampareissa. Toinen osa järvestä on enimmäkseen avovettä, jossa voi hyvin kulkea veneellä. Kuivasjärven pesimälajistoon kuuluvat tai ovat kuuluneet mm. heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky (1970-luvulla). Muuttoaikoina järvellä voi nähdä mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Onpa Kuivasjärvellä nähty harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Laulujoutsen pesi vuonna 2003 ensimmäistä kertaa.

Syksyllä 2003 valmistui lintutorni Pikkuselän pohjoisrannalle, vanhan tanssilavan takaiseen maastoon. Tornilta näkyy osa Pikkuselän tärkeimmästä avovesialueesta. Sijainnista johtuen paras näkyvyys on aikaisin aamulla ja myöhemmin illalla, jolloin aurinko ei paista vastaan. Tornin löydät valtatien 18 varrella olevan vanhan tanssilavan takaa. Lava sijaitsee em. mainitun Edesjärven tien liittymästä n. 500m Alavuden suuntaan. Jätä auto lavan luo ja seuraa opasteita, tornille on matkaa 200m.

Perunakielenniemen lintutornille pääsee entisen Kuivasjärven sairaalan kohdalta. Keskustasta n. 4km Seinäjoen suuntaan. Käänny lintutorni -viittaa seuraten vasemmalle. Aja kunnes tie ylittää pienen joen. Jätä auto oikealla puolella olevalle levikkeelle. Seuraa merkkipaaluja tornille. Autopaikalta tornille on vajaa kilometri. Keväällä pahimpaan tulva-aikaan polulla voi olla runsaasti vettä ja tornille pääsy hieman epävarmaa, pitkävartiset saappaat mukaan!

Paras näkyvyys järvelle on Turranniemestä. Aja tanssilavan luota 500m Seinäjoen suuntaan ja käänny vasemmalle (viitta "Edesjärvi 12"), jota pitkin n. 1,8 km. Tämän jälkeen kääntyy vasemmalle metsätie, jota noin kilometrin kävelemällä pääsee Turranniemeen.

Mulkkujärvi-Larvaneva

Larvaneva on allikkoinen keidassuo, missä on iso lampi, Pierinlampi. Suon pohjoispuolella sijaitseva Mulkkujärvi on laskettu järvi, josta noin puolet on avovettä. Sen kyljessä Kuortaneen puolella sijaitseva Vähä-Mulkkujärvi on hyllyväpintainen suoksi muuttunut entinen järvikuvio. Larvanevan pesimälinnusto on suolle tyypillisen kahlaajavoittoinen. Suolinnusto on parhaimmillaan touko-kesäkuussa. Mulkkujärvi on hyvä lintujärvi. Siellä pesii mm. härkälintu, pikku- ja naurulokki, runsaasti sorsalintuja, useampi kurkipari sekä joutsen (3-4 paria). Vähä-Mulkkujärvellä pesii runsaasti kahlaajia: valkovikloja, liroja ja taivaanvuohia sekä kurki ja joutsen, myös jänkäkurppa on myös kuultu soidintavan. Larvanevalla pesi ainakin kalasääski, pikkukuovi, kapustarinta ja harmaalokki. Syksyllä 2006 Mulkkujärven rantaan valmistui lintutorni, laavu sekä järven kiertävä patikointireitti.

Mulkkujärvi sijaitsee Alavuden luoteisosassa Kuorasjärven itäpuolella. Ajetaan Alavuden keskustasta Seinäjoen suuntaan (tie nro 18) n. 21 km. Seuraa Hukkalan viittoja. Aja valtatieltä n. 5,1 km ja käännyt oikealle (Mulkkujärvi 3), tätä tietä vielä 1,4 km, jolloin tulet Mulkkujärven rantaan, jossa parkkipaikka. Polku lähtee hieman ennen parkkipaikkaa. Tieltä on tornille 500 m ja laavulle 700 m. Reitti järven ympäri on merkitty puihin punaisin läiskin.

Larvanevaan pääsee tutustumaan ajamalla valtatieltä Hunnakon viittaa seuraten n. 3 km, auton voi jättää vaikkapa Niemistön tienhaaraan, suo alkaa heti risteyksen pohjoispuolelta. Suon pohjoispäähän on helppo päästä myös jatkamalla etelää kohti Mulkkujärven lintutornilta.

Vähä Mulkkujärvelle pääsee ajamalla Mulkkujärven parkkipaikalta vielä eteenpäin, käänny T-risteyksestä oikealle ja aja n. 1 km. Järvikuivio näkyy metsän läpi tielle.

Ponnenjärvi (Töysä)

Monipuolinen lintujärvi, varsinkin pohjoispää on rehevää lintujen suosimaa aluetta. Järvellä pesivät ainakin nokikana, laulujoutsen, härkälintu, silkkiuikku, naurulokki. Ruskosuohaukka partioi järvellä ja ruisrääkät ja pensassirkkalinnut laulavat rantapelloilla. Myös kaulushaikara on kuultu useana vuonna ruovikoissa. Luhtahuitista on myös havainto. Järven pohjoispäähän on v. 2010 rakennettu lintutorni. Torni sijaitsee erinomaisessa paikassa järven itäpuolella, joten aurinko paistelee selän takaa pitkälle aamuun.

Sijainti: Tornille pääsee kun kääntyy valtatie 18:lta Töysän keskustan kohdalla Lehtimäen suuntaan ja ajaa 4,5km. Oikealle Niemenkyläntie, jota vielä n. 1km. Torni jää tien ja järven väliin. Osoite on Niemenkyläntie 355.

Akkojärvi (Töysä)

Akkojärvi on runsaslintuinen paikka, joka toimii varsinkin muuttoaikoina lukuisten vesilintujen levähdyspaikkana. Parhaiten lintuja tapaa järven pohjoispäässä etenkin keväisin. Kesällä ja syksyllä järvi on umpeenkasvanut. Huhti-toukokuussa paikalla voi nähdä melkein jokaisen Suomessa pesivän vesilinnun. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kuikka, silkkiuikku,mustakurkku-uikku, useat Anas-lajit ja nokikana. Ampuhaukka on mieltynyt järven lukuisiin saariin ja selkälokki tavataan vuosittain. Järven ympäristön vakiolajeihin kuuluvat mm. sinisuohaukka, suo- ja sarvipöllö sekä ranatakoivikossa viihtyvä pikkutikka. 

Sijainti: Akkojärvi sijaitsee Ritolan kylässä. Järvelle pääsee Töysä-Lehtimäki tietä (nro 706). Järvelle on matkaa n. 10 km Töysän keskustasta. Järvi on tien oikealla puolella ja sen ympäri pääsee kiertämään kyläteitä pitkin. 

Riihonjärven alue (Töysä)

Riihonjärven alue koostuu kolmesta eri biotyypistä: Riihonjärvi on n. 50 ha:n kokoinen matala lintujen pesimäjärvi. Järvi on runsaasti kortteikon ja pajukon reunustama. Järven ympärille avautuu joka suuntaan laaja peltoaukea. Pelloilla pesii runsaasti peltolintuja ja muuttoaikana se toimii tärkeänä muuttolinjana.

Talvella 2011 järven pohjoisosia on ruopattu ja "maisemoitu", joten linnustollinen arvo on kärsinyt, mutta ainakin vielä 3 paria härkälintuja pesii järvellä.

Alueella on myös kunnan vanha likolampi, joka on tärkeä vesilintujen pesimäjärvi ja kahlaajien levähdyspaikka. Keväällä muuttoaikana alueella voi nähdä runsaasti metsähanhia, joutsenia, piekanoja, kurmitsoja ja vesilintuja, mm. heinätaveja, uiveloita, puna- ja tukkasotkia sekä lapasorsia tavallisimpien lisäksi. Syksyllä alueella nähdään runsaasti mm. pääskysiä, sinisuohaukkoja, kurkia sekä alleja. Pellot toimivat kyyhkyjen kokoontumispaikkana. Lukumäärät ovat aina suuria. Pesimäaikana alueella on mm. mustakurkku-uikkuja, silkkiuikkuja, härkälintuja, tuulihaukkoja, peltopyitä, sarvi- ja suopöllöjä, sinisuohaukkoja ja satakieliä sekä ruokokerttusia. 

Sijainti: Tuurin kauppakeskuksesta 2 km itään kääntyy tieltä nro 18 etelään Riihontie. Tätä ajetaan peltojen halki, jolloin Riihonjärvi näkyy. Parhaiten järvelle näkee kun ajaa järven itäpuolelle. Em. tietä jatketaan tuulivoimala kiertäen Fräntiläntielle, jota pitkin vajaa kilometri ladon kohdalle, josta on esteetön näkymä järven parhaimpiin osiin. Kun Fräntiläntietä ajetaan vielä 1 km, niin kunnan vanha likolampi on tien oikealla puolella. Fräntiläntie yhtyy tiehen nro 18.