|
Laatinut Harri Hutri
Lintutilannekatsaukset 2008 - Lintutilannekatsaukset 2007 - Lintutilannekatsaukset 2006
Puolentoista viikon mittainen poikkeuksellisen lämmin sääjakso on muuttanut kevään kesäksi. Lintujen kevätmuutto on edennyt loppusuoralle, ja peruslajistosta puuttui enää muutama myöhään saapuva hyönteissyöjä- ja kahlaajalaji.
Kuluneen viikon mielenkiintoisinta antia on ollut Suomenselän oloissa poikkeuksellinen arktisten sorsien kevätmuutto. Jatkuvat itä-kaakkoistuulet ovat kääntäneet arktikan valtavirran tavallista lännemmäksi, ja tästä johtuen alueellamme on toukokuussa havaittu 5300 allia, 1800 mustalintua, yli 200 pilkkasiipeä ja n. 70 lapasotkaa. Runsainta sorsamuutto on ollut Keurusselällä, missä huippupäivänä 16.5. nähtiin peräti 1170 allia ja 514 mustalintua. Etenkin alleja on muuttanut runsaasti muuallakin, ja 100-300 yksilön parvia on tullut tietoon Karstulasta, Lapualta sekä Vimpelistä. Sorsien vanavedessä on matkannut myös kymmenittäin valkoposkihanhia, kuikkia ja härkälintuja. Jopa merikihuja on nähty kymmenen yksilöä (Keuruu 7, Lapua 3).
Loppukevään lämpimät kaakkoisvirtaukset tuovat usein mukanaan myös harvinaisempia lintuja, kuten punajalkahaukkoja tai kattohaikaroita. Toistaiseksi harvinaisuuksien ryntäykseltä on kuitenkin vältytty, sillä toukokuun ainoa valtakunnan tason rariteetti on ollut Alavuden Kontiaisella 22.5. nähty lajilleen määrittämättä jäänyt "arvokotka". Otolliset sääolot ovatkin meillä näkyneet lähinnä idänuunilintu- ja pikkusieppohavaintojen lisääntymisenä - mikä sekin on tietysti mielenkiintoista.
Huhtikuun vaihtuessa toukokuuksi Suomenselän muuttolintukevät on kulkenut jokseenkin tavanomaista tahtia. Hanhien, joutsenten sekä kurkien pääjoukot ovat menneet, ja seuraavana ovat vuorossa kahlaajat sekä hyönteissyöjät. Toukokuu on myös otollista aikaa harvinaisuuksien näkemiselle.
Kevään hanhimuutto oli määrällisesti aika tavanomainen, sillä metsähanhia tai lajilleen määrittämättä jääneitä harmaahanhia havaittiin huhtikuussa yhteensä 5200. Metsähanhen suurimmat päiväsummat olivat Ilmajoen Alajoen 700 paikallista 22.4. ja Kauhavan Kleemolan 645 muuttavaa/paikallista lintua 20.4. Vähälukuisemmista lajeista lyhytnokkahanhia lepäili peräti 50 yksilöä Ilmajoen Alajoella 21.4. Myös tundrahanhi (43 lintua 3.5. mennessä) on ollut tavallista runsaslukuisempi.
Kurkien kevätmuutto on Suomenselällä aina syysmuuttoa vaatimattomampaa, ja jo 500 linnun päiväsummat ovat varsin harvinaisia. Tänä keväänä puolen tuhannen kurjen raja rikkoutui 17.4. Keuruulla (1732 muuttajaa) ja Ähtärissä (673 muuttajaa). Ilmajoella laskettiin 320 kurjen muutto jo 7.4., mutta muualla suurimmat päiväsummat jäivät alle 200 yksilöön.
Huhtikuun loppupuolella havaitaan usein myös kevätkauden näyttävimmät lintukerääntymät. Viimeaikaisista päiväsummista merkittävimpiä ovat olleet Seinäjoen Kyrkösjärven 4000 nauru- ja 700 harmaalokkia 21.4., Keuruun Riihon 1000 muuttavaa järripeippoa 26.4., Kauhavan Ylihärmän 450 mustavarista 28.4., Kuortaneen Länsirannan vähintään 350 tavia 28.4. sekä Mänttä-Vilppulan 125 kuikkaa 1.5. Harvinaisuuksien osalta vaisun kevään parasta antia ovat olleet arosuohaukkakoiras Lapuan Alajoella 17.4., kaksi mandariinisorsakoirasta Seinäjoen Ylistarossa 29.30.4., kolme ristisorsaa (Seinäjoki 1.4. ja Isokyrö 16.4.), haapanan ja sinisorsan risteytymäyksilö Keuruulla 17.4. sekä haahkakoiras MänttäVilppulassa 3.4.4.
Maaliskuun viimeisellä viikolla kevät on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Parhaimmillaan lähelle kymmentä astetta kohonnut lämpötila sekä ajoittaiset vesisateet ovat lopultakin alkaneet sulattaa paksuja hankia. Lunta on kuitenkin vuodenaikaan nähden runsaasti koko Suomenselän alueella.
Pitkään jatkuneen talven seurauksena alueellemme saapuneiden muuttolintujen lajimäärä (22) on tavallista pienempi, ja vasta viime päivien leudot etelänpuoleiset tuulet ovat tuoneet mukanaan ensimmäisen muuttoryntäyksen. Erityisen näkyvästi ovat olleet esillä töyhtöhyypät, jotka hakeutuvat nyt peltojen vähäisille pälvilaikuille. Sopiville paikoille hyyppiä saattaa kertyä jopa satapäisinä parvina, ja Lapuan Alajoelta niitä laskettiin 31.3. peräti 491 yksilöä. Muita maaliskuun lopulla runsastuneita lajeja ovat mustavaris (Kauhavan Alahärmässä 306 linnun parvi 27.3.), pulmunen (Lapuan Alajoella 450 lintua 31.3.), harmaalokki, kiuru ja laulujoutsen. Kevään yllättäjänä voidaan pitää Suomenselän vähälukuisimpiin pesimälintuihin kuuluvaa uuttukyyhkyä, jota on havaittu jo 27 yksilöä - eli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen alkukevääseen verrattuna. Lumiset olot ovat puolestaan ajaneet ruokintapaikoille runsaasti mustarastaista; esimerkiksi Keuruun Haapamäeltä löytyi eilen yhdeltä ruokintapaikalta kymmenen lintua. Kevään harvinaisimman linnun titteliä kantaa tällä hetkellä Seinäjoen Kyrkösjärvelle 1.4. ilmaantunut ristisorsa.
Pöllökeväästä näyttää tulevan odotetun hiljainen. Kuunteluretkien anti on ollut lähinnä yksittäisten huuhkajien ja viirupöllöjen varassa; peruslajeihin lukeutuvan helmipöllönkin puputusta on kuultu vain yhdeltä reviiriltä. Vähälukuisista lajeista lehtopöllö on maaliskuussa havaittu Multialla sekä Keuruulla ja hiiripöllö Mänttä-Vilppulassa 26.3.
Sydäntalven linnusto on tänäkin vuonna tullut Suomenselällä varsin hyvin selvitetyksi kahden suositun lintutapahtuman, Loppiaiskisan ja Pihabongauksen ansiosta. Talven ankaruudesta sekä marjojen ja pikkujyrsijöiden niukkuudesta huolimatta alueellamme on havaittu alkuvuonna 60 lintulajia, joten linnusto on ollut olosuhteisiin nähden jopa monipuolinen. Pelkästään 30.-31.1. järjestetyssä Pihabongauksessa nähtiin tavallisten lintulautavieraiden ohella mm. kymmenen harmaapäätikkaa, 21 turkinkyyhkyä, puolenkymmentä tikliä ja hemppo. Harvinaisemmista, ennen Pihabongausta nähdyistä talvehtijoista voidaan mainita vielä 29.1. Kuortaneen Sarvikkaassa kierrellyt hiirihaukka.
Vaikka pihlajissa ja koristepensaissa ei liiemmälti ole marjoja, eivät kaikki marjalinnut ole kaikonneet. Talven positiivisimpiin yllättäjiin kuuluvat taviokuurnat, joita on kierrellyt varsinkin Suomenselän itäosissa jopa 35 - 45 linnun parvina. Tilhiä on ollut kohtalaisesti liikkeellä koko alueellamme, tosin lähinnä pikkuparvina. Rastaat ovat kuitenkin vähissä; reilun kuudenkymmenen räkätin lisäksi talvea on jäänyt uhmaamaan kolmisenkymmentä mustarastasta. Lisäksi Lappajärven Tupulasta ilmoitettiin talvilintuna harvinainen punakylkirastas 17.1.
Etelä-Suomea koetellut viherpeippokato ei ilmeisesti ole yltänyt Suomenselälle asti. Tammikuun aikana on Tiira-järjestelmään ilmoitettu yli 2000 lintua, ja suurimmissa havaituissa kerääntymissä on ollut kelvolliset 70 - 100 yksilöä. Etenkin kauraruokintojen vakiovieraisiin kuuluvilla keltasirkuilla on puolestaan ollut tavallista näyttävämpi talviesiintyminen, sillä vähintään 500 linnun suurparvia on tammikuussa nähty Kuortaneella, Karstulassa ja Virroilla. Karstulan Mustalammelta löytyneestä talven ennätysparvesta laskettiin uudenvuodenpäivänä peräti 1200 sirkkua.
Marraskuu päättyi lauhana ja lumettomana, mutta ei sentään aivan linnuttomana. Tavanomaisten talvilintujen lisäksi maastosta löytyy vielä muuttolintujakin, ja etenkin vesistöjen liepeillä on kiikaroitavaa riittänyt aivan viime päiviin asti.
Vesilintujen lajikirjo on parin viime viikon aikana ollut yllättävän suuri. Talven tuloa odottelevia laulujoutsenia on havaittu monin paikoin, ja enimmillään niitä on laskettu 290 yksilöä Kuortaneenjärven Pennalanlahdelta 22.11. Vimpelin Katajalahdella kalasteli 29.11. vuodenaikaan nähden suuri 200 linnun isokoskeloparvi. Muita marraskuun lopulla havaittuja sorsalintuja ovat talvehtimaan jäävien sinisorsien ohella useat telkät, Multian mustalinnut 27.11., Mänttä-Vilppulan ja Keuruun pilkkasiivet 18.-22.11., Keuruun alli 22.11., sekä Mänttä-Vilppulan haapana 22.11. Myöhäisistä kuikista on ilmoitettu havainnot sekä 18.-22.11. Mänttä-Vilppulasta sekä 24.11. Vimpelistä. Lisäksi Keuruulla uiskenteli silkkiuikku 28.11.
Myös lokkeja viivyttelee alkutalven kaamoksessa. Evijärven Haapajärvellä parveili 24.11. 320 harmaalokkia ja pienempiä parvia tai yksittäisiä lintuja nähty muuallakin. Keuruulla kierteli 21.-22.11. kaksi kalalokkia, ja Seinäjoella vieraili 21.11. nuori pikkulokki. Myöhäisistä varpuslinnuista kottaraisia on nähty 23.11. Lapualla (neljä lintua) sekä Kauhavalla 30.11. (kuusi yksilöä). Seinäjoen Kyrkösjärven kasvihuoneiden merkitys västäräkkien talvehtimispaikkana näyttää kasvavan vuodelta, sillä 27.11. tekojärven rantoja kierteli peräti 27 riukupyrstön parvi.
Petolintujen aateliin kuuluvia merikotkia on havaittu marraskuun lopulla Keuruulla, Lappajärvellä (kaksi lintua) sekä Seinäjoella. Hyvin myöhäinen muuttohaukka säväytti Lapuan Ruhassa 25.11. ja Kauhavan Kleemolassa 1.12. etelään matkanneen sinisuohaukan myötä petolintumuuttokin näyttää jatkuvan joulukuun puolelle. Viime aikojen vähistä pöllöhavainnoista mielenkiintoisimmat koskevat Soinissa 23.-26.11. ja Vimpelissä 29.11. nähtyjä hiiripöllöjä.
Harvinaisen lämmintä syyskuuta näyttää seuraavan epätavallisen kylmä lokakuu. Lintujen syysmuutto on jo loppusuoralla, ja odotettavissa on enää vesilintujen jälkijoukkojen sekä laulujoutsenten viimeinen rutistus.
Vaatimattoman harmaa lintusyksy sai hieman väriä viikonloppuna, kun arktisten hanhien ja sorsien jälkijoukot pyyhkäisivät Suomenselän yli. Perjantain - sunnuntain välisenä aikana alueellamme havaittiin n. 2100 hanhea (valkoposki-, sepel- ja tundrahanhia) sekä n. 1600 sorsaa (enimmäkseen isokoskeloita, alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä). Lisäksi Keurusselällä muutti lauantaina 40 kuikkalintua. Vaikka kunnon massamuuttoa ei koettu, oli arktika myöhäiseen ajankohtaan nähden varsin runsasta. Säiden kylmetessä myös laulujoutsenia on alkanut ilmaantua perinteisille levähdyspaikoille. Tähän mennessä suurin kerääntymä, 320 lintua, laskettiin Virtain Vermasjärveltä 24.10. Keuruulla nähtiin viikonloppuna kaksi pikkujoutsentakin.
Useimmat vaelluslinnut ovat tänä syksynä vähissä; ainoastaan urpiaisia ja pyrstötiaisia on ollut liikkeellä jonkin verran. Harvinaisemmista vaeltajista pähkinänakkeli vieraili Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdella 13.-14.10. ja hiiripöllö Lapuan Alajoella 25.10.
Syysmuutto on tarjonnut suomenselkäläisille vain harvoja huippuhetkiä, sillä lintuja on ollut maastossa normaalisyksyä vähemmän. Tähän löytyy ainakin kaksi syytä: alkukesän koleuden heikentämä pesimätulos, sekä vilkkaimpana muuttoaikana vallinneet lounaan - luoteen väliset tuulet. Vaatimattomasti onnistuneiden pesintöjen jäljiltä mm. nuoria varpuslintuja on muutolla niukasti; epäsuotuisat tuulet ovat puolestaan työntäneet isompien lajien muuttoa Suomenselän itäpuolelle.
Syksyn suurimman häviäjän titteliä näyttää tosissaan tavoittelevan kurki, jonka muuttajamäärät ovat jo useiden vuosien ajan olleet meillä n. 20000 linnun luokkaa. Tänä syksynä saldo saattaa pudota jopa puolta pienemmäksi, sillä Pohjois-Pohjanmaan kurkien päämuutot painuivat valtaosaksi Keski-Suomen puolelle. Myös hanhien yksilömäärät uhkaavat jäädä tavallista vaatimattomammiksi, vaikka 4.-6.10. havaittiinkin muutolla alun toista tuhatta yksilöä (pääosa metsä- ja valkoposkihanhia). Varpuslinturintamalla oudointa on ollut räkättirastaiden vähälukuisuus, eikä yli 1000 räkätin päiväsummia ole ilmoitettu alueeltamme lainkaan.
Arktiset kahlaajat ovat olleet positiivinen poikkeus niukkuuden keskellä. Heinäkuun puolivälissä alkanut muutto on ollut ainakin punakuirin sekä iso- ja pulmussirrin osalta runsainta, mitä Suomenselällä tiedetään koetun. Suosirrejä ja tyllejäkin on nähty tavallista enemmän ja nuorten suosirrien muutto näyttää edelleen jatkuvan.
Kuluvasta syksystä on tulossa myös vaatimaton vaelluslintusyksy. Käpytikalla, närhellä, kuusitiaisella, käpylinnuilla ja urpiaisella on tosin havaittu pientä liikehdintää, mutta kunnollisen ryntäyksen merkkejä ei ole ollut ilmassa. Etelä-Pohjanmaan peltolakeuksien myyrätarjonta on ilmeisesti pahoin taantunut, eikä viime talven tapaista haukkojen ja pöllöjen joukkoesiintymistä tänä talvena koeta. Aivan ilman vaelluspöllöjä ei kuitenkaan jäädä, sillä hiiripöllö vieraili Lapuan Naisteessa 24.9.
Vaikka syyskuu oli harvinaisen lämmin, myöhästelijät ovat olleet vähissä. Maininnan arvoisia ovat kuitenkin Keuruun Kaukasella 6.10. muuttanut sääksi ja samana päivänä Seinäjoen Hirvijärven altaalle pohjoisesta saapunut kalatiira. Harvinaisuudet ovat syys-lokakuussa olleet täysin kateissa, eivätkä sääennusteiden tarjoamat lännenpuoleiset tuulet taida parantaa tilannetta ainakaan lähipäivinä.
Kalenterin lehti on käännetty syyskuulle, mutta säiden puolesta kesä näyttää edelleen jatkuvan. Syksyn merkit ovat kuitenkin selvästi näkyvissä lintumaailmassa, sillä useimpien lajien muutto on alkanut. Aamutaivaalta kuulee nyt etenkin metsäkirvisten, västäräkkien ja peippojen lentoääniä. Myös metsähanhia on muuttanut harvakseltaan reilun viikon ajan ja päiväpetolintujenkin liikehdintä on muutamana päivänä ollut varsin vilkasta.
Vienanmerellä elokuun lopulla puhallellut koillistuuli lennätti Suomenselälle jonkin verran arktisia vesilintuja ja kahlaajia. Ensimmäisenä tänne ehtivät yksittäiset merimetsoparvet: 28.8. löytyi Vimpelin Lappajärven Isokarilta 12 lepäilevää lintua ja Karstulan Pääjärvelläkin matkasi kuuden yksilön joukko kohti etelää. Seuraavana aamuna Pääjärvellä havaittiin kymmenittäin tukkasotkia ja mustalintuja; Seinäjoen Hirvijärven altaalla vieraili puolestaan viitisenkymmentä haapanaa, lähes saman verran meriharakoita sekä kymmeniä muita kahlaajia (mm. tundrakurmitsoja, tyllejä ja isosirri). Järvien vedenpinnat ovat etenkin Suomenselän länsiosissa harvinaisen alhaalla, joten kahlaajille sopivia rantoja on nyt tavallista runsaammin. Ehkä tästä johtuen näillä alueilla on havaittu viime aikoina harvinaisen paljon tyllejä.
Kurjet ovat vähitellen alkaneet kerääntyä Etelä-Pohjanmaan pelloille. Toistaiseksi komeimmat parvet on laskettu Kauhavan Alajoelta (300 lintua 24.8.) ja Jalasjärven Luopajärveltä (440 lintua 5.9.). Kurkien ensimmäinen suurempi muuttoaalto ylittää Suomenselän yleensä syyskuun 10. päivän tietämille sattuvan luoteis- tai pohjoisvirtauksen mukana. Mikäli tämän päiväinen sääennuste toteutuu, tämän syksyn kurkimuuton avaus saattaa ajoittua tulevalle viikonlopulle.
Loppukesä ja syksy ovat lintukerääntymien aikaa. Suomenselän oloissa suuria yksilömääriä ovat viime viikkoina olleet mm. 54 kuikkaa Keuruun Kaukasella 6.9., 2500 harmaalokkia Vimpelin Lypsinmaalla 6.9., 27 turkinkyyhkyä Lapuan Härsilässä 28.8., 650 mustavarista Kauhavan Ylihärmässä 29.8., 1200 kottaraista Vimpelin Tuohiperällä 30.8. ja 110 varpusta Vimpelin Puunapassa 23.8. Harvinaisuuksien osalta alkusyksyn anti on ollut hyvin vaatimatonta, sillä Ähtärissä elokuun alkupuolella havaitun jalohaikaran jälkeen ei merkittäviä rariteetteja ole alueellemme ilmaantunut.
Päiväpetolinnut ovat tänä kesänä tarjoilleet melkoisia yllätyksiä, joista merkittävin tapaus oli Suomenselän ensimmäinen merikotkan pesintä Evijärvellä. Vuodesta toiseen samoilla paikoilla viihtyneitä merikotkia on havaittu myös muutamilla muilla paikkakunnilla, joten pesintöjä saattaa paljastua tulevina vuosina useampiakin. Toinen erikoisuus on ollut piekanojen runsaus Etelä-Pohjanmaalla. Kesähavaintoja on tehty Alavudella, Jalasjärvellä, Ilmajoella, Isossakyrössä, Kauhavalla, Kuortaneella, Lapualla sekä Seinäjoella ja pesintäkin on varmistettu ainakin kahdelta reviiriltä. Harvinaisemmista pedoista niittysuohaukkakoiras saalisteli lapualaisella peltoaukiolla 15.6.-9.7., mutta pesintää ei todettu; lisäksi toinen koirasniittysuohaukka nähtiin Jalasjärvellä 22.7. Myöskään muuttohaukka ei tainnut pesiä, vaikka yksinäinen lintu saalistelikin Lapualla 2. ja 5.7. Esiaikuinen kiljukotka, joka kierteli 14.-21.7. Seinäjoella ja Lapualla, ei varmasti pesimistä edes harkinnut.
Arktisten kahlaajien muutto alkoi 25.7. kunnon rysäyksellä, kun sateiselta Keuruun Kaukaselta laskettiin 489 punakuiria ja 255 suosirriä. Seuraavina päivinä liikehdintää oli myös Suomenselän länsilaidalla, sillä Hirvijärven altaalla muutti 26.-28.7. n. 400 kahlaajaa (valtalajina punakuiri). Arvokahlaajat ovat olleet muuttoparvissa hyvin edustettuina, sillä punakuirien ja suosirrien ohella on nähty mm. tundrakurmitsoja sekä kuovi- ja isosirrejä. Lisäksi Hirvijärven altaalta on löytynyt kolme karikukkoa (25. ja 27.7.) sekä pulmussirri (27.7.) ja Vimpelin Patanan tekoaltaalta kaksi jänkäsirriäistä 24.7. Keuruun järvillä on kahlaajien lisäksi matkannut myös muutamia pilkkasiipi- ja mustalintuparvia.
Kesäkuun on ollut harvinaisen viileä ja etenkin öisin on ollut vuodenaikaan nähden kylmää. Kylmyys on tuhonnut jonkin verran mm. talitiaisten pesintöjä, mutta laajamittaisia varpuslintupoikueiden kuolemia ei Suomenselältä ole tullut tietoon. Joka tapauksessa kuluvasta kesästä on tulossa jo kolmas peräkkäinen kesä, jolloin sääolot ovat olleet ankeat pesimäkauden kriittisimmässä vaiheessa.
Koleudesta huolimatta kesäkuussa on tehty mielenkiintoisiakin lintuhavaintoja. Niistä ehkä merkittävin koskee Lapualta 15.6. löytynyttä niittysuohaukkareviiriä. Löytöpäivän jälkeen haukkakoiras on nähty saalistelemassa samalla peltoalueella säännöllisesti, ja huhujen mukaan paikalla on ollut myös naaras. Ehkä myöhemmin kesällä varmistuu, saadaanko Suomenselän pesimälinnustoon jo toinen sirosuohaukkalaji vuoden sisällä - arosuohaukkahan aivan ilmeisesti pesi Kyyjärvellä viime kesänä.
Niittysuohaukan ohella muita yllättäjiä ovat olleet harmaahaikarat, joita on nähty kesäkuussa Kuortaneella, Virroilla ja Vimpelissä. Myös Suomenselän maankuululla mustatiirapopulaatiolla tuntuu menevän varsin hyvin, sillä Evijärven Haapajärvellä havaittiin 18.6. 35 emolinnun lisäksi 11 poikasta. Pesinnät näyttävät onnistuneen mustavariksillakin, koska juhannusviikolla niitä nähtiin Ylihärmässä 350 ja Kauhavalla 200 yksilön parvina.
Yölaulajien osalta kesän anti näyttää jäävän todella heikoksi. Eniten kuultuja konsertoijia ovat olleet satakielet (41 yksilöä), ruisrääkät (38) ja viitakerttuset (35). Niitä on kuitenkin ollut äänessä alle puolet keskivertokesän määrästä. Muista säännöllisistä yölaulajista kaulushaikaroita on kuultu n. 15 lintua, mutta muiden peruslajien yksilömäärät ovat jääneet alle kymmeneen. Esimerkiksi kaikkien aikojen lamasta kärsivä luhtahuitti on ollut äänessä vain Alajärven Menkijärvellä, eikä viitasirkkalintua ole havaittu vielä lainkaan. Aina vähälukuinen viiriäinen on sentään kuultu Karstulassa 31.5.-7.6., Virroilla 8.-14.6. ja Keuruulla 21.6.
Kahlaajien syysmuutto on vähitellen alkamassa. Ensimmäinen etelään matkannut kuovi ilmoitettiin Keuruulta 6.6. ja kahdeksan linnun mustavikloparvi matkasi samaan ilmansuuntaan 10.6. Evijärven Jokisuunlahdella. Kahlaajamuutto alkaa lähiviikkoina vähitellen kiihtyä ja ensimmäinen arktisten lajien ryntäys on odotettavissa viimeistään heinäkuun 20. päivän tienoilla.
Kahlaajien lisäksi myös länteen tai lounaaseen suunnistavia käpylintuja on ollut liikekannalla jo toukokuulta lähtien. Viime viikolla vaellus kuitenkin vilkastui selvästi: Seinäjoen Läntinnevalla laskettiin 18.6. tunnissa 121 pikku-/isokäpylintua ja Mänttä-Vilppulan Elämänmäellä 19.6. kolmessa tunnissa 132 pikkukäpylintua. Tällaiset alkukesän vaellukset ovat tyypillisiä ainakin pikkukäpylinnuille, mutta varhaisaamuun ajoittuvina ne yleensä jäävät vähälle huomiolle.
Viime päivien puhutuin - ja tietysti myös bongatuin lintu on ollut Mika Ilari Koskisen Jalasjärven Hirvijärveltä 23.5. löytämä sinisiipitavikoiras. Tämä amerikkalainen sorsalaji on havaittu Suomessa aiemmin vain 16 kertaa, joten kyseessä on todellinen suurharvinaisuus. Suomenselällä sinisiipitavia ei aiemmin ole tavattu.
Sorsalinnut ovat muutenkin olleet näyttävästi toukokuun jälkipuoliskolla. Viime viikon alussa vallinneet kaakonpuoleiset tuulet pudottivat Keuruun sekä Mänttä-Vilppulan järvenselille paljon alleja ja Keurusselältä niitä laskettiin 17.5. yhteensä 979 yksilöä. Samana päivänä Keuruun Isohiekassa havaittiin myös Suomenselän oloissa harvinaisen suuri 55 linnun pilkkasiipiparvi. Sorsa-arktika hipaisi Etelä-Pohjanmaatakin, sillä Seinäjoen-Lapuan Hirvijärvellä nähtiin 18.-20.5. yli 70 mustalintua. Arktisten sorsien perässä pohjoiseen suunnistavat pian myös pesimättömät laulujoutsenet, joita on aivan viime päivin asti parveillut Virtain Vermasjärvellä 300 ja Jalasjärven Hirvijärvellä 280 yksilöä.
Myös pohjoisen kahlaajista on tehty viime päivinä mukavia havaintoja. Vimpelin Lappajärven Katajalahdella levähti 19.5. 28 meriharakan parvi ja 20.5. saman järven Isokarilta löytyi paikallinen isosirri. Keräkurmitsojen päämuutto on parhaillaan käynnissä ja niitä on 21.-25.5. havaittu 3-6 linnun parvina Jalasjärvellä, Alavudella sekä Lapualla. Uutiskynnyksen ylittäviä kahlaajakerääntymiä ovat olleet myös Virtain Vermasjärven 339 liroa 19.5. sekä Jalasjärven Hautanevan kuusi lapinsirriä 22.5.
Sinisiipitavia lukuun ottamatta harvinaisuusrintama on pysynyt varsin rauhallisena koko loppukevään. Aina yhtä elegantti tunturikihu ilahdutti kuitenkin arktikan seuraajia Keuruun Keurusselällä 20.5. Myös valtakunnallisesti mielenkiintoinen Evijärven mustatiirapopulaatio näyttää edelleen voivan hyvin, sillä Jokisuunlahdella on toukokuussa lennellyt enimmillään 10 ja Haapajärvellä 11 lintua.
Huhtikuun loppu ja toukokuun alku ovat olleet ajoittain lähes kesäisen lämpimiä, joten kevätmuutto on edennyt ripeästi. Pääskysten etujoukot, ensimmäiset pajulinnut sekä kertut ovat jo ehtineet Suomenselälle ja viikon parin sisällä on odotettavissa myös kahlaajamuuton huipennus.
Hanhien ja kurkien päämuutto tapahtui sään lämmettyä yllättävän huomaamattomasti. Etelä-Pohjanmaan hanhipellot tyhjenivät muutamassa päivässä huhtikuun 20. päivän jälkeen, mutta kovin näyttäviä massamuuttoja nähty edes lakeuksien yllä. Vilkkainta menoa päästiin seuraaman 23.4. Kauhavan Alajoen Kleemolassa, jossa vajaan parin tunnin aamutarkkailussa laskettiin 369 muuttavaa metsähanhea. Kurjet liikehtivät vieläkin huomaamattomammin, sillä yli 200 linnun päiväsumma ylittyi vain Alajärven Verijärvellä 24.4.
Huhtikuussa nähtiin järvien sulapaikoilla ja tulvapelloilla komeita sorsakerääntymiä. Vapun tienoon parhaat noteeraukset olivat Karstulan Pieni-Korppisen 376 tavia 26.4., Kuortaneen Nisoksen 120 tukkasotkaa 2.5. ja Jalasjärven Hirvijärven 30 lapasorsaa 27.4. Harvinaisemmista lajeista harmaasorsia on nähty 20.4.-2.5. välisenä aikana yhteensä kuusi yksilöä. Myös kevään erikoisin lintu on ollut sorsa - tarkemmin sanottuna harjakoskelokoiras, joka liehitteli telkkänaarasta 27.-28.4. Keuruun Suolahdensalmella. Suomenselällä lajia ei ole aiemmin tavattu, mutta kyseessä on todennäköisesti tarhakarkulaiseksi tulkittava lintu.
Petolintukevään antoisin päivä näyttää olleen 22.4., jolloin Karstulan Humpissa havaittiin muutolla seitsemän merikotkaa ja 21 varpushaukkaa. Lajilleen määrittämättä jäänyt haarahaukka kierteli 19.4. Virtain Vermasjärvellä ja seuraavana päivänä Ilmajoen Alajoen hanhipeltojen yllä liihotteli kevään ensimmäinen arosuohaukka (koiras). Lisäksi Lapuan Hirvijärven altaalle ilmaantui 23.4. harvinaisen varhainen mehiläishaukka.
Harjakoskelon lisäksi harvinaisuusosastolla on parin viime viikon aikana ollut tarjolla myös kuningaskalastaja (Mänttä-Vilppula 19.4.), mustaleppälintu (Kuortane 20.4.), kolme sepelrastasta (25.4.-2.5.) ja kaksi pikku-uikkua (Mänttä-Vilppula 28.4.). Lisäksi Seinäjoen Ojajärveltä ilmoitettiin 24.4. tämän kevään aikaisin lampiviklo koko Suomesta. Toukokuu on yleensä kevään mielenkiintoisin rarikuukausi, joten ehkä jo tulevan viikon Tornien Taistossa nähdään peruslajien ohella myös eksoottisempia vieraita.
Keikkuen etenevässä keväässä on pitkästä aikaa ollut tuulahdus vanhoja hyviä aikoja, sillä yhtenäinen lumipeite säilyi jopa Etelä-Pohjanmaalla huhtikuulle asti. Pääsiäisviikon leudot päivät toivat Suomenselälle ensimmäisen muuttolintujen ryntäyksen, joka pysähtyi vasta kiirastorstai-iltana alkaneeseen sakeaan lumipyryyn. Takatalvea kesti reilun päivän, mutta se ehti nostattaa jopa pientä paluumuuttohalukkuutta mm. töyhtöhyyppien, rastaiden ja peippojen keskuudessa. Lievästä soutamisesta ja huopaamisesta huolimatta lintukevät kulkee kuitenkin tavanomaisessa aikataulussa.
Pääsiäisen pyhien parasta antia ovat olleet komeat lintukerääntymät, joita on löytynyt sekä pelloilta että vielä vähissä olevilta järvien sulapaikoilta. Pääsiäissunnuntain iltana Seinäjoen Kyrkösjärveltä laskettiin peräti 13000 yöpymään tullutta naurulokkia, mikä on yksi suurimmista Suomenselällä koskaan havaituista lintukerääntymistä. Muita massalajeja ovat olleet peipot (Keuruun Riihossa 12.4. 3900 lintua), pulmuset (Kauhavan Alajoella 11.4. n. 2000 lintua), harmaalokit (Seinäjoen Kyrkösjärvellä 12.4. 850 lintua), töyhtöhyypät (Vimpelin Pokelansuoralla 10.4. 820 lintua) ja sepelkyyhkyt (pelloilla jopa 400-500 linnun kerääntymiä). Vaikka vesilintujen pääjoukot eivät vielä ole ehtineet Suomenselälle, on Etelä-Pohjanmaan tulvalammikoilta laskettu jo 100-200 linnun sinisorsaparvia. Lisäksi Kuortaneen Seuruksella uiskenteli 12.4. 111 telkkää.
Luminen alkukevät kasvattaa yleensä pulmusten ja töyhtöhyyppien havaintomääriä Suomenselällä - ja niin kävi nytkin. Töyhtöhyyppiä on havaittu huhtikuussa n. 7800 ja pulmusiakin n. 5800 yksilöä. Hyyppien päämuutto ajoittui huhtikuun alkupuolelle ja Keuruun Riihossa päästiin 5. sekä 8.4. yli 700 yksilön päiväsummiin. Pulmusten massat ohittivat Suomenselän pääsiäisenä; niiden muutto kulki pääasiassa Pohjanmaan lakeuksien kautta.
Myös harmaiden hanhien ja laulujoutsenten muutto on vilkastunut viime päivinä. Perinteisistä kerääntymäpaikoista sekä Jalasjärven Luopajärvellä että Kauhavan Kleemolassa oli pääsiäismaanantaina runsaat 300 paikallista metsähanhea. Muista vakiolajeista merihanhia on havaittu jo n. 150, lyhytnokkahanhia n. 20 ja tundrahanhia kaksi yksilöä. Kevään suurin laulujoutsenkerääntymä on tällä hetkellä Kauhavan Laiturin tulva-alueella melskaava 200 linnun joukko. Kurjet ovat toistaiseksi muuttaneet varsin vähäeleisesti. Ensimmäiset yksilöt saapuivat jo maaliskuun lopulla, mutta yli sadan linnun päiväsummiin on päästy vasta 11.4. Vimpelissä ja 12.4. Keuruulla.
Kevät ei vielä ole tarjonnut hiuksia nostattavia harvinaisuuksia. Eksoottisimpia vierailijoita ovat olleet Kauhavan Liinamaalta 11.4. löytyneet kolme ristisorsaa. Lintuharrastajien erityistä arvostusta nauttivia muuttohaukkoja on havaittu huhtikuussa ilahduttavasti jo yhdeksän lintua (kaikki Etelä-Pohjanmaalla) ja myös Suomenselän pesimälinnustoon palanneista kangaskiurusta on tehty neljä havaintoa. Epätavallisen aikaisia saapujia ovat puolestaan olleet heinätavi Lapuan Alajoella 7.4., sääksi Keuruulla 5.4. ja räyskä Mänttä-Vilppulassa 13.4.
Loppusuoralle kääntynyt talvi on ollut linnustoltaan harvinaisen mielenkiintoinen. Myyräkannat näyttävät pysyneen runsaina koko Suomenselällä, joten myös myyriä ravintonaan käyttäviä petolintuja on paljon. Toinen tälle talvelle ominainen piirre on ollut talvilinnuston suuri lajimäärä. Vaikka sydäntalvi oli sää- ja lumioloiltaan lähes normaali, havaittiin alueellamme tammi-helmikuussa peräti 80 lintulajia. Kyseessä onkin yksi monipuolisimmista - ellei peräti monipuolisin lintutalvi, mitä alueellamme on koettu.
Pöllöjen paljous on ollut suosittu puheenaihe viime viikkoina. Eikä ihan syyttä, koska vuodenvaihteen jälkeen Tiira-järjestelmään on ilmoitettu jo n. 400 pöllöhavaintoa. Määrä on todella suuri, sillä edellisenä hyvänä pöllökeväänä v. 2008 havaintoja oli vastaavalla aikavälillä tilastoitu "vain" 184. Etenkin Suomenselän etelä- ja kaakkoisosien pöllökannat vaikuttavat nyt tiheiltä, mutta näillä alueilla myös kuunteluaktiivisuus on ollut suurinta. Hyvälle ravintotilanteelle tyypillisesti eniten kuultu laji on ollut helmipöllö. Erikoista on puolestaan vuodenaikaan nähden suuri Asio-pöllöjen määrä, sillä huhuilijoiden joukossa on jo ollut n. 20 sarvipöllöä ja toistakymmentä suopöllöä. Tavallisesti nämä lajit aloittavat soidinkautensa vasta maaliskuun loppupuolella tai huhtikuun alussa.
Ilmajoen, Seinäjoen ja Lapuan peltolakeuksilla on talvehtinut alun toistakymmentä piekanaa. Lintujen tarkan lukumäärän arviointi on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat ilmeisesti liikkuneet talven aikana varsin laajalti. Piekanojen lisäksi samoissa maisemissa on sinnitellyt puolenkymmentä tuulihaukkaa ja myös Ilmajoen Jäpissä 3.3. saalistellut sinisuohaukka lienee talvehtinut yksilö.
Talvisena jatkuneesta säästä huolimatta ensimmäiset muuttolinnutkin ovat jo ehättäneet Suomenselälle. Aikaisimmat tulijat olivat Keuruun Seiponmäellä 3.3. kierrellyt harmaalokki, Virtain Rantakunnassa 5.3. värjötellyt töyhtöhyyppä, Kauhavan Alahärmän Hakolassa 7.3. nähdyt kaksi mustavarista sekä Seinäjoen Kyrkösjärveltä 9.3. yllättäen löytynyt haapananaaras. Erikoisemmista talvilinnuista maininnan ansaitsevat vielä Kyrkösjärven kasvihuoneilla talvehtineet kymmenen västäräkkiä, sekä Seinäjoen Murron suuressa peippolintuparvessa koko talven viihtyneet hempot ja vuorihempot. Sulapaikkojen vähäisyys on tänä talvena rajoittanut sorsalintujen talvehtimista ja esimerkiksi joutsenia on alueellamme tällä hetkellä vain muutamia. Kymmenien sinisorsien talvikerääntymiä on sentään sinnitellyt Seinäjoella sekä Isossakyrössä; lisäksi telkkiä on havaittu talven aikana Lapualla, Ähtärissä (neljä lintua), Keuruulla ja Karstulassa.
Päivitetty 30.07.2010 21:31
|
