|
Laatinut Harri Hutri
Lintutilannekatsaukset 2007 - Lintutilannekatsaukset 2006
Alkukesän koleat yöt lienevät syynä siihen, että yölaulajalajien ja -huutelijoiden määrät ovat jäämässä vaatimattomiksi Suomenselällä. 2000-luvun kesiin verrattuna normaalia enemmän reviirihavaintoja on kertynyt vain kaulushaikaroista ja alueellamme hyvin vähälukuisista luhtakanoista. Satakielen esiintymisen osalta kesä on ollut keskinkertainen, mutta kaikkien muiden osalta tavanomaista heikompi. Luhtahuitteja, ruisrääkkiä, viitasirkkalintuja, luhtakerttusia ja rytikerttusia on kuultu jopa vähemmän kuin yhtenäkään aiempana kesänä tällä vuosikymmenellä.
Kesäkuussa on nähty vielä jonkin verran myöhäisiä muuttajia. Erikoisin havainto koskee Evijärven Särkikylästä 8.6. löydettyä keräkurmitsaa, sillä lajia ei tiettävästi ole koskaan aiemmin tavattu Suomenselällä kesäkuussa. Myös vesipääskyjen ja valkoposkihanhien kevätmuutto näyttää venähtäneen normaalia pidemmäksi ja molemmista lajeista on tehty hajahavaintoja vielä reilusti kesäkuun puolella. Lisäksi arktisten vitkastelijoiden sarjaa täydentää Karstulassa 15.6. nähty paikallinen sepelhanhi.
Lintujen pesimäkausi on jo pitkällä. Loppukevään äärevistä sääoloista johtuen pesinnän onnistuminen on kuitenkin ollut monilla linnuilla melkoista arpapeliä. Toukokuun alkupuolella munintansa aloittaneista lajeista ainakin kuusitiainen, kottarainen ja varpunen ovat kärsineet mittaviakin poikastappioita kylmyydestä johtuen. Lisäksi pääosa kottaraisten sekä myös harakoiden pesinnöistä on ollut viikon - pari keskivertokevättä myöhäisempiä. Myyriä syövillä petolinnuilla pesimäkausi on sen sijaan sujunut paremmin. Helmi- ja varpuspöllön pesiä on löytynyt Suomenselän länsiosista jopa ennätyksellisen paljon ja tuulihaukatkin ovat pesineet paikoitellen runsaslukuisina. Näillä lajeilla myös poikueet ovat olleet suuria.
Touko-kesäkuun vaihteessa on havaittu vielä jonkin verran myöhäisiä kevätmuuttajia. Lapuan Puhdon pelloilla levähti 27.5. 16 keräkurmitsaa ja Nurmon Jokinevalla niitä piipersi pari päivää myöhemmin neljä yksilöä. Arvokahlaajien listaa täydensi vielä Jalasjärven Hirvijärveltä 31.5. löytynyt 16 jänkäsirriäisen parvi. Viime päivien fenologisesti mielenkiintoisin havainto koskee Lapuan Pettuvuorella 1.6. lymyillyttä sinirintakoirasta; laji on aiemmin tavattu alueellamme vain kerran kesä-heinäkuussa. Suomenselän pesimälinnuston harvinaisimpaan kaartiin kuuluva pikkusieppo on puolestaan ollut tänä keväänä yllättävän runsaslukuinen, sillä Virtain, Keuruun, Mäntän ja Vilppulan alueella on toukokuussa kuultu peräti 16 laulajaa.
Kevätmuutto alkaa olla loppusuoralla ja Suomenselän vakinaisista pesimälinnuista on saapumatta enää muutama myöhäinen hyönteissyöjälaji.
Toukokuun loppupuolen viileät päivät eivät ole olleet kovin antoisia lintuharrastajan kannalta. Peruslajiston lisäksi tarjolla on ollut lähinnä pohjoiseen matkaavia kahlaajia, joiden kerääntymät ovat olleet paikoin komeita: esimerkiksi Vimpelin Hultin pelloilla lepäili 14.5. 750 kapustarintaa ja Jalasjärven Hirvijärvellä 17.5. 780 suokukkoa sekä 250 liroa. Harvinaisemmista kahlaajista keräkurmitsa havaittiin Vimpelissä 19.5. (kolme lintua) sekä Keuruulla 20.5. (yksi lintu). Kevään myöhäisimpiin saapujiin kuuluvien vesipääskyjen päämuuttopäivä oli ilmeisesti 24.5., jolloin niitä havaittiin Nurmon-Lapuan Hirvijärven altaalla yhteensä 17 yksilöä.
Luoteis- ja pohjatuulien sävyttämä säätyyppi on pitänyt tehokkaasti harvinaisuudet poissa Suomenselältä. Toukokuun kovin rariteetti on ollut haarahaukka, joka nähtiin Pylkönmäellä 25.5. Vuodenaikaan nähden mielenkiintoisena havaintona voidaan puolestaan pitää Karstulassa 20.5. havaittua sepelrastasta. Kevään erikoisuuksiin kuuluvat myös Keuruun Riihon peltojen kivitaskukerääntymät ja huippupäivänä 20.5. paikalta laskettiin peräti 87 yksilöä.
Toukokuu on ollut Suomenselällä vilkkaimman kahlaajamuuton aikaa. Kuun alussa muuttivat kapustarintojen pääjoukot, viime viikon lopulla meni suurin osa pikkukuoveista ja parhaillaan on käsillä liro- ja suokukkomuuton huippuvaihe. Suotuisista muuttosäistä sekä kevään vähävetisyydestä johtuen pääosa kahlaajista näyttää kuitenkin suuntaavan suoraan pesimäalueilleen, eikä kovin suuria lepäilijäkerääntymiä ole syntynyt. Ainoastaan sadan-parinsadan linnun suokukko- ja liroparvia on löytynyt muutaman järven tai joen rantaniityltä.
Vesilintujen muutto alkaa vähitellen hiipua, sillä merkittävää kevätarktikaa ei Suomenselällä nähdä ja täällä pesivillä sorsilla on jo pesintä käynnissä. Pieniä määriä pohjoiseen matkaavia koskeloita, alleja, mustalintuja, pilkkasiipiä ja lapasotkia on kuitenkin vielä havaittu. Myös pesimättömiä laulujoutsenia on edelleen liikkeellä ja Jalasjärven Hirvijärveltä niitä laskettiin 11.5. peräti 350 yksilöä. Viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa nämäkin linnut kuitenkin katoavat - ilmeisesti jossakin pohjoisen suunnalla sijaitseville sulkimisalueilleen.
Harvinaisuuksien osalta toukokuun alkupuoli on ollut kovin hiljainen ja ainoa uutiskynnyksen ylittävä havainto koskee Evijärven Jokisuussa 11.5. havaittua viittä mustatiiraa. Sääennusteiden mukaan tuuli puhaltelee lähipäivinä luoteen - pohjoisen suunnasta, joten merkittävää rariteettien rynnistystä lienee tuskin vieläkään odotettavissa.
Huhtikuun jälkipuolen pakkasyöt ja pohjoisen puoleiset tuulet hidastivat lintujen kevätmuuttoa siinä määrin, että nyt ollaan varsin lähellä keskivertokevään tilannetta. Viime aikojen näkyvimpiä muuttajia ovat olleet sorsat ja rastaat.
Sorsien muutto alkoi vilkastua huhtikuun 25. päivän tienoilla. Parhaimmilla kosteikoilla lepäili tuolloin jopa satojen lintujen parvia, joissa valtalajeina olivat tavit, haapanat, jouhisorsat, tukkasotkat sekä telkät. Eräillä järvillä on edelleen ollut myös runsaasti joutsenia. Kevään toistaiseksi komein sorsalintukerääntymä löytyi perinteikkäältä Jalasjärven Hirvijärveltä, missä 26.4. laskettiin lähes 700 sorsaa ja 420 laulujoutsenta. Kotoisten puolisukeltajasorsien ohella myös arktisempia mustalintuja on nähty parhaimmillaan 40-50 yksilön kerääntyminä. Suomenselällä vähälukuinen ristisorsa näyttäytyi 11.-20.4. useaan otteeseen Jalasjärven Hirvijärvellä sekä Luopajärvellä (jälkimmäisessä 16.-17.4. paikallisena kaksi yksilöä). Ilmeisesti toinen linnuista vieraili myös Seinäjoen Kyrkösjärven altaalla 21.4. Vielä ristisorsaakin harvinaisempi ilmestys, mandariinisorsakoiras, nähtiin sinisorsaparvessa Vilppulan Kolhossa 21.4.
Hanhien ja kurkien osalta kevätmuutto alkaa olla jo ohi. Metsähanhia on havaittu huhtikuussa n. 7700 ja määrittämättömiä harmaahanhia 887 yksilöä. Niiden lisäksi merihanhia on ilmoitettu 57, lyhytnokkahanhia vähintään 17, tundrahanhia 10 ja valkoposkihanhiakin viisi lintua. Kurkien pääjoukot menivät 15.-23.4.; niiden osalta koko huhtikuun saldoksi tuli n. 6800 yksilöä.
Varpuslinnuista näkyvimpiä muuttajia ovat reilun viikon ajan olleet rastaat, joita on liikkunut satapäisinä parvina etenkin Suomenselän eteläosissa. Räkättien ja punakylkien ohella parvista on löytynyt myös viisi sepelrastasta. Lapinsirkkujen muutto on tänä keväänä ollut näyttävää, sillä niitä on havaittu jo n. 1300 lintua. Kevään harvinaisin varpuslintu on toistaiseksi ollut mustaleppälintu, joka on havaittu Mäntässä 8.4. (naaraspukuinen) sekä 27.-28.4. (laulava koiras).
Parin viikon mittainen, hyvin talvinen jakso päättyi leutoihin etelänpuolisiin tuuliin. Kevät otti jälleen pitkän harppauksen eteenpäin ja pysähdyksissä ollut kevätmuuttokin käynnistyi uudelleen.
Maaliskuun viimeisellä viikolla runsaslukuisimpia muuttajia olivat vielä pulmuset, joita havaittiin runsaat 800 yksilöä. Viikonvaihteessa alkanut lämpöaalto toi sitten mukanaan runsaasti töyhtöhyyppiä, sepelkyyhkyjä, laulujoutsenia ja harmaalokkeja. Niiden lisäksi muutamilla paikkakunnilla havaittiin myös naurulokkeja, uuttukyyhkyjä, kurkia, merikotkia ja hiirihaukkoja. Kylmän kauden jäljiltä kevätmuuttajien lajivalikoima on kuitenkin vielä varsin suppea ja etenkin varpuslintuja on saapunut vasta vähän; esimerkiksi ensimmäiset muuttavat peipot sekä räkätti- ja kulorastaat havaittiin vasta maanantaina 31.3. Alkuviikon sääennusteet povaavat leutojen kelien jatkuvan lähipäivinä, mikä tietää vääjäämättä kevätmuuttajien laji- sekä yksilömäärien nopeaa lisääntymistä.
Pääsiäisviikolla alkanut kylmä sääjakso on pysäyttänyt kevätmuuton lähes kokonaan. Jopa 20 asteen tienoille kiristyneet yöpakkaset ja kylmät pohjoisen puoleiset tuulet säikäyttivät osan aikaisimmista tulijoista takaisin etelään ja varsinkin töyhtöhyypät näyttävät kadonneet pelloilta totaalisesti. Kylmyys on tehnyt kiusaa myös sorsalinnuille, sillä suuri vesistöihin avautuneista sulapaikoista on jäätynyt uudelleen.
Sulana säilyneillä vesialueilla on pääsiäispyhinä päästy kiikaroimaan lähinnä laulujoutsenia. Niitä on parveillut muutamilla järvillä jopa kymmenpäisinä parvina ja Jalasjärven Hirvijärveltä laskettiin pääsiäismaanantaina kuluvan kevään ennätykseksi 136 yksilöä. Muita sorsalintuja on ehtinyt saapua määrällisesti vähän ja ainoastaan telkkiä on havaittu jo melkein koko Suomenselällä. Kevään varhaisimmat metsähanhet seisoskelivat Jalasjärven Luopajärven pelloilla 16.3. ja kylmyydestä huolimatta ne ovat myös pysytelleet samoilla jalansijoillaan pääsiäiseen asti. Aikaisin kurkipari nähtiin tänä vuonna Keuruun Jukojärvellä 16.3.
Kevään tulon kannalta väärästä suunnasta puhaltelevista tuulista huolimatta on Keuruulla muuttanut viimeisen viikon aikana harvakseltaan merikotkia. Myös tuulihaukkojen liikehdintä on alkanut ja ainakin Etelä-Pohjanmaalla niitä on ollut jo monilla pelloilla. Maaliskuun loppupuolen fenologisesti mielenkiintoisimmat havainnot ovat olleet Seinäjoelle 13.3. ilmaantunut naurulokki ja Vimpelissä 18.3. havaittu harmaahaikara. Molemmat linnut rikkoivat lajikohtaiset saapumisennätykset Suomenselän osalta.
Maaliskuun alku oli lämpötiloiltaan talvinen ja uutta luntakin saatiin runsaasti. Vaikka sää viikonvaihteessa uudelleen lauhtui, poikkeuksellisen aikaisin alkanut kevätmuutto alkoi viime viikolla hiipua. Karaistuneimpia tulijoita pakkanen ja lumisade eivät kuitenkaan säikyttäneet, sillä laulujoutsenia, mustavariksia ja pulmusia on näkynyt jopa pieninä parvina. Vuodenaikaan nähden erikoisempia lintuja ovat olleet Mäntässä 2.3. havaittu merimetso, Vilppulassa 4.-5.3. vieraillut nuori kuikka sekä Mäntässä 9.3. nähty tukkasotka. Myös Jalasjärven Hirvijärvelle helmikuun loppupuolella ilmaantunut uivelo on pysytellyt löytöpaikallaan ainakin 2.3. asti.
Tuuliset ja lumisateiset illat ovat haitanneet pöllöretkeilyä. Vaatimattomista keleistä huolimatta soidintavia pöllöjä on kuitenkin kuultu jo 158:lla reviirillä. Aktiivisimmin äänessä ovat olleet helmipöllöt (45 havaintoa), varpuspöllöt (43), viirupöllöt (34) ja huuhkajat (30). Tulossa saattaa olla todellä hyvä pöllökevät, sillä tällä hetkellä reviirimäärä on jo lähes kolminkertainen edelliseen huippuvuoteen 2005 verrattuna. Parhaimmille myyräapajille näyttää syntyneen jopa pieniä varpus- tai helmipöllötihentymiä, joissa laulutuulella on ollut kolme - neljä samaan lajiin kuuluvaa pöllökoirasta.
Leudon helmikuun kääntyessä loppusuoralle ovat hätäisimmät kevätmuuttajat jo ehättäneet Suomenselälle. Ne ovat olleet pääasiassa joutsenia ja lokkeja, jotka todennäköisesti ovat talvehtineet joko Etelä-Suomessa tai läpi talven sulana pysyneillä merialueilla. Laulujoutsenia on parin viime viikon aikana havaittu jo yli 50 yksilöä ja Virtain-Keuruun perinteisten talvenviettopaikkojen lisäksi niitä on ilmaantunut mm. Kuortaneelle ja Vimpeliin asti.
Alkukevään ensimmäiset muuttosorsat ovat yleensä joko telkkiä tai isokoskeloita. Tänä vuonna tuo perinne kuitenkin muuttui, kun Jalasjärven Hirvijärven luusuan sulassa uiskenteli 21.2. naaraspukuinen uivelo. Harmaalokkien osalta talviesiintyminen on ollut Suomenselän oloissa aivan poikkeuksellista, sillä ne olivat kateissa vain 30.1.-17.2. välisen ajan. Myös vuoden ensimmäinen kalalokki löytyi Virroilta jo 24.2.
Etelä-Pohjanmaan vähälumisilla peltoaukeilla talvehtineet petolinnut näyttävät selvinneen hyvin sydäntalvesta, sillä Ilmajoen Alajoella liiteli 23.2. kaksi piekanaa ja Nurmon Jokinevalla kierteli tuulihaukka 18.2. Seinäjoen Kyrkösjärven kasvihuoneilla on ainakin kuusi talvehtinutta västäräkkiä ja yksinäinen riukupyrstö havaittiin myös Mäntän keskustassa 22.2. Virtain Makkaraojalla lymyili puolestaan peukaloinen 13.2.
Suomenselkäläisen lintuharrastajan kannalta helmikuu kuuluu perinteisesti vuoden hiljaisimpiin kuukausiin, sillä lintujen määrä on yleensä pienimmillään muutamia viikkoja ennen kevätmuuton alkamista. Vaikka sää on jatkunut poikkeuksellisen leutona koko talven ajan, ovat mm. satunnaistalvehtijoiden määrät vähentyneet tasaiseen tahtiin viime viikkoina. Esimerkiksi viimeisillä sulapaikoilla sinnitelleitä laulujoutsenia on ilmoitettu helmikuun alkupuolella enää kymmenkunta yksilöä.
Talven selkä alkaa kuitenkin taittua ja se näkyy etenkin tiaisten ja viherpeippojen lauluaktiivisuuden lisääntymisenä. Myös pöllöjen soidinkausi on alkanut ja ensimmäisten kuunteluretkien perusteella edessä oleva pöllökevät vaikuttaa varsin lupaavalta. Vuodenvaihteen jälkeen Suomenselältä on ilmoitettu yli 60 pöllöhavaintoa, mikä on lähes kolminkertainen määrä tammi-helmikuuhun 2007 verrattuna. Leuto talvi ja ilmeisen hyvä ravintotilanne saivat pöllöt aloittamaan laulukautensa aikaisin, sillä huuhkajien ja helmipöllöjen ääntelyä on kuultu jo tammikuun puolivälistä lähtien. Helmikuun alkupuolella konsertoijien joukkoon liittyivät myös ensimmäiset viiru- ja varpuspöllöt sekä jokunen talvehtimaan jäänyt sarvipöllö. Näillä leveysasteilla pöllöjen innokkain ääntelykausi ajoittuu kuitenkin vasta maaliskuulle.
Vaellus- ja marjalintuja on tänä talvena ollut urpiaisia lukuun ottamatta vähän. Tammi-helmikuun vaihteessa on etenkin Suomenselän itäosiin alkanut ilmestyä myös taviokuurnia, jotka ovat jo matkalla pohjoisille pesimäalueilleen. Suurimmissa parvissa on ollut 20-35 lintua ja marjattomasta talvesta johtuen useimmat kuurnat on löydetty ruokailemasta kuusten latvuksista.
Reilu viikko sitten kilpailtu suomenselkäläisten perinteinen Loppiaisralli osoitti, ettei talvinen linnusto ole sittenkään aivan niin köyhä, kuin ennakkoon ounasteltiin. Kisaan osallistuneet 22 joukkuetta löysivät yhteensä 53 lintulajia, joiden joukossa oli tavanomaiseen tapaan yllättäviäkin talvilintuja. Marjattoman, mutta ilmeisen myyrällisen talven luonteen mukaisesti tilhiä ei nähty lainkaan ja räkättirastaitakin löytyi vain yksi. Myyränsyöjävalikoima oli sen sijaan huomattavasti monipuolisempi, sillä kolmen hiiripöllön ja kahden piekanan ohella Ilmajoen Alajoen lakeuksilla saalistelivat myös hiirihaukka ja sinisuohaukka.
Vuodenvaihteen jälkeen havaittuja muita satunnaistalvehtijoita ovat Ähtärin ja Virtain sulavesien n. 60 laulujoutsenen lisäksi olleet mm. yksittäiset harmaalokit, mustarastaat, pulmuset sekä telkät. Isossakyrössä nähtiin vielä 6.1. punarinta ja Seinäjoen Kyrkösjärven kasvihuoneilla viipotteli viisi västäräkkiä 3.1. Virtain Vaskivedellä vuodenvaihteessa seikkailleesta kurjesta ei sen sijaan ole tehty havaintoja enää 2.1. jälkeen
Alkutalvi jatkui vuoden loppuun asti leutona. Monilla järvien ja jokien sulapaikoilla viivytteli joulun tienoilla vielä laulujoutsenia ja Virtain Hauhusselältä niitä laskettiin 30.12. peräti 265 yksilöä. Myös harmaalokkeja on havaittu vielä joulukuussa useilla paikkakunnilla. Alahärmän Voltin turkistarhoilta tapaninpäivänä laskettu 450 linnun kerääntymä oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suuri.
Joulun pyhien aikana vilkastunut retkeily tuotti muutamia mielenkiintoisia talvihavaintoja. Erikoisin niistä koski Virtain Vaskivedeltä 29.12. ilmoitettua terveen oloista kurkea, joka oli ehtinyt oleskella löytöpaikallaan jo parin viikon ajan. Muita harvinaisempia talvilintuja ovat olleet pilkkasiipi 25.12. Virtain Liedenpohjassa, naaraspukuinen sinisuohaukka kahdessa paikassa Kauhavalla 28.12., piekana Seinäjoen Pajunevalla 28.12. sekä neljä pulmusta Lapuan Keronkylässä 1.1.
Vaellus- ja marjalintuja on havaittu hyvin vähän. Sekä tilhiä että taviokuurnia on joulukuussa tavattu yksi parvi ja talvehtivista musta- sekä räkättirastaistakin on tiedossa ainoastaan pari havaintoa. Myös useimmat loppusyksyllä löytyneistä hiiripöllöistä ovat jatkaneet vaellustaan ja vain Lapuan Alajoella oleskellut lintu on malttanut pysytellä aloillaan viime päiviin asti.
Päivitetty 10.03.2009 19:36
|
